Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 13 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko: Pelaamismuistoja ja Nostalgiaa
ViestiLähetetty: 19.04.2015 18:19 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 28.02.2014 10:57
Viestit: 636
Paikkakunta: Sitä ei moni tiedä...
Tuli tällainen topic-idea mieleen, jossa voisi jakaa hyviä ja huonja muistoja pelien kanssa tai jotain. Modet voivat toki topickin poistaa, jos ei tätä hyödylliseksi nähdä. Voisin aloittaa topickin muutamalla omalla stoorilla...


Todella hyvin on jäänyt mieleen se joulu, kun pelasin ensimmäistä kertaa Ocarina of Timea. Samalla tapahtui ensikosketukseni Zelda-sarjaan. Jouluaattona pelailin sitten ihan liikaa Ocarinaa ja satuin olemaan vielä kipeänä. Muistan vieläkin, kun pääsin ensikertaa Hyrule Fieldille ja seikkailu saisi vihdoin alkaa.


Toinen hyvä muisto on PSonen Spyroista osat kaksi ja kolme. Oli hiton hieno kesä ja PSone kävi kuumana, kun pelailin velipojan kanssa Spyroja. Spyro 2 taidettiin melkein päästä läpi ja Spyro 3 jumittui lähes aina siihen toisen hub-worldin latausruutuun. Silti jaksettiin aina niitä samoja tasoja pelata.

Eräänlainen ympyrä sulkeutui, kun muutama vuosi sitten tuli ostettua kaikki kolme Spyroa PS3:lle kaikkien niiden vuosien jälkeen. Oli upea tunne pelata Spyroja taas pitkästä aikaa.


Kolmas hieno muisto on vähän uudempaa materiaalia, mutta sitäkin hienompaa. Kaveri tuli kylään ja päätettiin laittaa pelit pystyyn. Noh, mitäpä sitä nyt pelaisi? New Super Mario Brosia tietenkin. Velipoika vielä mukaan ja kolminpelit pystyyn. Kaveri ja veli eivät koskaan olleet kiinnostuneita Nintendon peleistä, mutta luulen tuon noin viiden tunnin yhtäjaksoisen pelisession muuttaaneen heidän mielipiteitään. Kaikilla kolmella oli aivan hemmetin hauskaa ja sanoisin tämän olleen rakkain moninpelimuistoni ikinä.


Toivottavasti topic ottaa tuulta alleen ja muutkin jaksavat kirjoitella omia tarinoitaan.

_________________
Ex: Crealz
Kuva


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Pelaamismuistoja ja Nostalgiaa
ViestiLähetetty: 19.04.2015 20:33 
Poissa
Moteeraattori
Avatar

Liittynyt: 28.02.2014 09:43
Viestit: 1168
Paikkakunta: Somewhere
Hyviä tai muuten vaan ikimuistoisia muistoja tiettyjen pelien korkaamisesta kyllä löytyy.



Dark Chroniclen avaus on jäänyt itselleni varsin hyvin mieleen monilta tapahtumilta. Heti alussa mm. höykytetään sirkuspellejä jakarilla, nähdään kuinka norsu suorittaa sangen eeppisen saksipotkun ja paetaan pitkin kaupungin katuja perässä valtaisa Halloween-robotti. Tietysti suurin osa näistä asioista tapahtuu välivideoiden muodossa, mutta seikkailuun pääsi tarttumaan mukaan aivan hemmetin hyvin kiitos "Time is Changing"-kipaleen. Heti musavideon jälkeen, piti kiiruhtaa täyttä laukkaa koulubussiin ja jännittää tulevaa koko koulupäivän. Kyllä odottelu kuitenkin kannatti.


Forbidden Sirenin aloitus kaikkine mokailuineen jäi myös helkutin hyvin mieleen. Sitä ensimmäisenä erehtyy luulemaan, että poliisi jää paikoilleen seisomaan, mutta voi p*rkele sitä shokkia, kun kännikyttä seurasikin minua suoraan tähän kentän toimistoon. Sitä sitten luuli kaikista aikaisemmista peleistä johtuen, että hahmo kestää keposeen pari osumaa ja voisin näiden turvin vain juosta vainoojan ohitse.
Erehdyin taas kerran, kun kuolin saman tien parista osumasta. Uusintayrityksellä tajusin sitten pistää hippulat kunnolla vinkumaan ja pääsin jyrämään poliisin tällä läheisellä autolla.


Seuraavassa kentässä sitä sitten vasta jäikin muistoja, kun heti ekalla yrittämällä päätin kulkea tätä edessäni olevaa siltaa pitkin. Huono idea, ja opin heti tämän myötä pelkäämään kiväärishibitoja. :?
Toisella kerralla kokeilin hiljaisempaa ratkaisua lähteä kiertämään paikan päälle. Valitettavasti Yorikon mokoma meni möläyttämään kesken kaiken "pitäisikö meidän jatkaa matkaa?", jonka myötä jokin läheisistä shibitoista äkkäsi meidät. Siitä seurasi sitten lyhytkestoinen, paniikintäytteinen juoksentelu pimeässä lähimpiä tikkaita kohti...ja se kiväärikamu pamautti minut taas kerran maahan.
Kolmannella kerralla uskalsin tällä kertaa ampua kuolemattomia hirviöitä kohti, mutta pakomatka päättyi tuolla kerralla yksittäisen shibiton kuristusotteeseen.

Kuolema se todellakin osasi korjata varomattoman pelaajan nopeasti tuossa pelissä.

_________________
"Giganttista!"
Kuva
Foorumin kaunein, peluri ja keskustelunparantaja -16


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Pelaamismuistoja ja Nostalgiaa
ViestiLähetetty: 20.04.2015 17:32 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 28.02.2014 16:13
Viestit: 86
Paikkakunta: Hämeenlinna
-Zerials- kirjoitti:
Toinen hyvä muisto on PSonen Spyroista osat kaksi ja kolme. Oli hiton hieno kesä ja PSone kävi kuumana, kun pelailin velipojan kanssa Spyroja. Spyro 2 taidettiin melkein päästä läpi ja Spyro 3 jumittui lähes aina siihen toisen hub-worldin latausruutuun. Silti jaksettiin aina niitä samoja tasoja pelata.


Komppaan kyllä tuota. Etenkin Spyro 3:sen musiikit pyörivät vieläkin yhtenään päässä ja pyrin läpäisemään pelit ainakin kerran tai kaksi vuodessa.

Lisäksi tietenkin PS1:sen Crash pelit ovat aina yhtä loistavia ja etenkin kolmonen on tullut vedettyä monen monta kertaa läpi.

_________________
Kuva
XBL: Ressamies
Steam: Ressamies


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Pelaamismuistoja ja Nostalgiaa
ViestiLähetetty: 30.04.2015 02:03 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 01.03.2014 14:09
Viestit: 157
Kovimmat nostalgiapärinät itselle tulevat aina vanhoista seikkailu/point & click-peleistä. Omaan makuuni paras (kuollut) peligenre mitä löytyy. Ykkössuosikkini on aina ollut ensimmäinen Broken Sword, jota pidän koko genren kulmakivenä parista vammaisesta puzzlesta huolimatta.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Pelaamismuistoja ja Nostalgiaa
ViestiLähetetty: 30.04.2015 21:54 
Poissa
Moderaattori
Avatar

Liittynyt: 01.03.2014 12:13
Viestit: 1136
Paikkakunta: Suomessa
Shadowgate NESsillä kummittelee mielessä aika ajoin. Musiikit ja pelin synkkä tunnelma sai pentuna ihan oikeasti pelkäämään. Minulle Varjoportti oli se eka virallinen kauhupelini.

Metroid Primessä on monta siistiä kohtausta, mutta ikimuistoisin on se kun saapuu Chozo Ruinsiin, jossa yksinäisyyden tunne on saatu vangittua paremmin kuin mihinkään muuhun peliin.

Track & Field 2:sta tuli pentuna kesät hakattua tosi lujaa. Vanhat urheilupelit olivat siitä hauskaa pelattavaa, kun piti räplätä nappuloita sormet verille. Commondore 64:lla runkkukättä tuli tietämättä treenattua etukäteen. :lol:

https://www.youtube.com/watch?v=phOjmGxK5EQ

_________________
Sarjakuvablogini


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Pelaamismuistoja ja Nostalgiaa
ViestiLähetetty: 06.05.2015 01:07 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 01.03.2014 14:09
Viestit: 157
Joni Ahonen kirjoitti:
Commondore

No nyt tuli nostalginen olo! En ole tuota "termiä" kuullut vuosiin :mrgreen:


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Pelaamismuistoja ja Nostalgiaa
ViestiLähetetty: 10.09.2015 00:18 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 02.09.2014 16:07
Viestit: 30
Paikkakunta: Kotka
PSX:llä The Legend of Dragoon. Yksiä Squaresoftin hienoimpia tekeleitä ja harmiksi ettei saanut niin paljon tunnustusta, kun jäi ilmestyneen Final Fantasyn varjoihin mutta saanut nykyään pelaajien keskuudessa kulttimaineen. Kaverilta kun oli lainassa tämä aikoinaan niin tuli hakattua yö myöhään ja ainakin pariin kertaan läpi pelattua. Sittemmin en ole pelaillutkaa tätä muuta, kuin emulla muttei se ole sama asia. Sekin toteutuu viimeinkin tässä kuussa, kun loppu kuusta saan hyvässä kunnossa olevan suomi julkaisun omakseni ja pääsee hakkaa taas niin paljon kuin kerkiää.
Minusta tässä on perkuleen hyvin toteutettu juoni ja alussa pohjustetaan vähän pelin juonta.
Squaresoft-pelitalon parhaimpia pelejä Final Fantasy VII ja The Legend of Dragoon.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Pelaamismuistoja ja Nostalgiaa
ViestiLähetetty: 10.09.2015 07:41 
Poissa
Moteeraattori
Avatar

Liittynyt: 28.02.2014 09:43
Viestit: 1168
Paikkakunta: Somewhere
Oma ensikosketukseni Resku-sarjaan kävi RE3:n kohdalla jota pääsin erään sen hetkisen kaverin kautta pelaamaan. Aluksihan tuossa piti sisäistää kontrollit, varsinkin kun zombia puskee päälle heti kättelyssä. Päätin tyytyä aluksi räiskimään zombeja rynkyllä, kunnes kaveri käski vaan juosta ja aluksi en hokannut että neliötä piti pitää pohjassa jos halusi juosta.

Siinä sitä sitten kaveri ottikin ohjat...kyttälaitokselle saakka ja ensimmäiseen Nemesis-kohtaukseen asti. Nemmyn ensivisiitti kylmäsi aikalailla selkärangassa asti ja olisin halunnut nähdä lisääkin, kunnes kaveri päättikin sammuttaa pleikan.



Joskus muutamaa vuotta myöhemmin kesällä isä oli tokaissut nähneensä RE2:n kaupungin kirpparilla ja kysynyt, olinko kiinnostunut kyseisetä pelistä. Tokaisin, että kyllä ja lähdimme sitten huomenna käymään kyseisellä krippiksellä, josta tämä liki jumalallinen aarre lähti matkaan heti kun löysin sen hyllyltä. (kuvitelkaa tähän väliin semmoinen superdramaattinen niityllä juokseminen pelikoteloa kohti.) Voi pojat sitä hetkeä, kun tavailet koko automatkan ajan pelikotelon takakansitekstiä, jossa oli poikkeuksellisesti myös se suomiteksti.


Sitten pelaamiseen: Alkukohtausten jälkeen olinkin helkutin jännittynyt sillä peliraamatun läpärin lukaisseena osasin jo ennakkoon odotella miten selviäisin zombien täyttämän katuosion lävitse. Heti alussahan meikän piti sisäistää kontrollit ja tyydyinkin ampumaan ensimmäistä näkemääni zombia, kunnes havaitsin tilanteen turhuuden vähäisten ammuksien takia. Siinä sitä sitten juostiin kaduilla, saatiin muutama purema matkan aikana kunnes päästiin asekauppaan. Asekauppa meni kutakuinkin kuten ennustin, mutta sen jälkeiset tapahtumat menivät, peliraamatun lukemisesta huolimatta yllättäviksi. Taisin listiä varmaan kaikki vastaantulleet zombit sikäli kun kaikki poimitut panokset sen mahdollistivat.


Lopulta sitä kuitenkin päästiin kyttälaitokselle ja tunnelmaa ei voinut juuri sanoin kuvata. Kaikki näytti siistimmältä kuin osasin peliraamattua lukeneena odottaa. Muistan myös kuinka en ehtinyt tallentamaan, kun isä käski mennä mukaan uimareissuun. Koko uimareissun aikana odottelinkin jännittyneenä päästä kokeilamaan koko alkuosiota uudestaan. :mrgreen:

_________________
"Giganttista!"
Kuva
Foorumin kaunein, peluri ja keskustelunparantaja -16


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Pelaamismuistoja ja Nostalgiaa
ViestiLähetetty: 10.09.2015 11:29 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 01.03.2014 20:48
Viestit: 673
Paikkakunta: Mikkeli
Drake kirjoitti:
Squaresoft-pelitalon parhaimpia pelejä Final Fantasy VII ja The Legend of Dragoon.

Eihän Legend of Dragoon ole mitään tekemistä Squaresoftin kanssa muuten kuin siten, että pelin tarkoitus oli nimenomaan olla Sonyn oma haastaja Final Fantasylle mutta peli floppasi julkaisunsa aikaan. Joka tapauksessa sairaan kova peli on kyseessä, veli hommas PSN-accolleen virtual console-version Legend of Dragoonista ja pitäisi pelata tuo oikeasti läpi kerrankin. Oon alottanu sen varmaan joku 20 kertaa ja vähintään viidesti pelannut neloslevylle asti mutten koskaan ole läpi asti jaksanut pelata.

_________________
http://www.last.fm/user/ForWeAreMany
PSN/Twitter: ForWeAreMaunuri
Steam: Maunuri


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Pelaamismuistoja ja Nostalgiaa
ViestiLähetetty: 10.09.2015 11:38 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 02.09.2014 16:07
Viestit: 30
Paikkakunta: Kotka
ForWeAreMany kirjoitti:
Drake kirjoitti:
Squaresoft-pelitalon parhaimpia pelejä Final Fantasy VII ja The Legend of Dragoon.

Eihän Legend of Dragoon ole mitään tekemistä Squaresoftin kanssa muuten kuin siten, että pelin tarkoitus oli nimenomaan olla Sonyn oma haastaja Final Fantasylle mutta peli floppasi julkaisunsa aikaan. Joka tapauksessa sairaan kova peli on kyseessä, veli hommas PSN-accolleen virtual console-version Legend of Dragoonista ja pitäisi pelata tuo oikeasti läpi kerrankin. Oon alottanu sen varmaan joku 20 kertaa ja vähintään viidesti pelannut neloslevylle asti mutten koskaan ole läpi asti jaksanut pelata.

Sry mun virhe eli oli Sonyn omia tekeleitä LoD.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Pelaamismuistoja ja Nostalgiaa
ViestiLähetetty: 18.11.2015 16:03 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 24.03.2014 13:30
Viestit: 313
Itselle tulee ensiksi mieleen Knights of the Old Republicin pelaaminen pentuna. Se oli varmaan ensi kosketuksiani roolipeleihin ja BioWaren tuotoksiin mutta se imaisi minut matkaansa tyystin. Erään kerran olin koko viikon kotona koulusta flunsassa tjms. ja pelasin sen läpi kaksi kertaa. Edelleen pidän sitä lempparipelinäni ikinä. Olenkin varovaisesti innoissani kun luin netistä huhuja että siitä saattaisi tulla remake jossain vaiheessa...

Muita muisitoja mitä äkkiseltään tulee, niin WoW:n aloittaminen kuukausien ja kuukausien kitinän jälkeen kun äiti vihasi kaikenlaisia pelejä ja varsinkin kuukausimaksuja. RE4 oli ensimmäinen ressa mihin paneuduin ja siitä lähtikin oma fanitukseni kunnolla käyntiin. Kaverin kanssa tuli paljon kisattua Mercenariesissa. Warcraft 3:sta tuli ylä-asteella elattua paljon luokkalaisten kanssa netissä. Ah, ja tietysti Runescape! Ala-asteella about kaikki luokan pojat pelasi sitä ja joskus saatettiin jäädä koulun jälkeen ATK-luokkaan pelaamaan. Alkuperäinen Runescape oli kyllä siihen aikaan niin mahtava. Äitini ei sallinut pleikkarin hankkimista, joten wrestling fanina missäsin esim. Here Comes The Painin. Kaverillani oli tosin se ja tehtiin sitten niin, etä minä nauthoitin viikon wrestling-jaksot ja sitten mentiin sinne katsomaan ja pelaamaan. Järjestettiin myös talvella eeppisiä wrestling-otteluita kun lumihankeen oli pehmeä pomppia. Siinäkin touhussa tuli kyllä vietettyä tunti jos toinenkin.

Tuolloin pentuja juuri ala/ylä-asteella tuli aina sellainen tunne uudesta pelistä, että meni ihan täpinöihin siitä. Kun meni illalla nukkumaan niin ajatteli jo seuraavaa päivää kun pääsisi taas jatkamaan seikkailuja. Nykyäänkin välillä tulee tämä tunne joidenkin pelien kohdalla mutta harvemmin. Tätänykyä kylläkin tulee pelejä hankittua vähemmän ja enemmän pelailtua nettipelejä yms. odottaessa uutta Mass Effectia tai jotain. Ehkä pitäisi katsella jos olisi jotain kiinnostavaa hankittavaa, nyt kun äidin kahleet on rikottu jo aikoja sitten.


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Pelaamismuistoja ja Nostalgiaa
ViestiLähetetty: 18.11.2015 18:52 
Poissa
Avatar

Liittynyt: 28.02.2014 10:57
Viestit: 636
Paikkakunta: Sitä ei moni tiedä...
Nyt kun jäsen Kallu herätti tämän topicin henkiin, voisin kertoa jotakin pelaamismuistojani vuosien varrella.

Kuten joku foorumilla saattaa tietääkin, olen melkoinen Tales-pelisarjan fani. Faniuteni alkoi vuoden 2014 heinäkuussa (?), kun PS Storen kesäalesta tuli poimittua Tales of Symphonian HD Remasterointi edulliseen hintaan. Peliä asenneltiin sitten PS3:n kovolle jonkin aikaa, kunnes homma oli valmis. Kaveri tuli juuri sopivasti käymään ja yhdessä laitettiin peli päälle. Alkuintro lähti pyörimään japsipopin säestämänä ja sitä katseltiin sitten suut auki. Se oli jotain niin eeppistä! Tiesin heti, että tämä peli tulee olemaan helvetin hyvä. Pari viikkoa myöhemmin, 70 tunnin pelailun jälkeen Tales of Symphonia meni sitten läpi. Kyseinen peli löytyy nykyisin suosikkipelieni TOP5:stä ja pidän sarjaa yhtenä suosikeistani.

Toinen juttu liittyy Donkey Kong Country 2:een. En nyt muista, mikä kentän nimi oli(pelin loppupuolella, pompittiin luolassa ylöspäin jotain happoa pakoon), mutta siinä tasossa raivostuin niin pahasti, että ohjain oli lentää seinään. Onhan se naurettavaa raivostua pelistä, etenkin kun peli on kontrolleiltaan täydellinen, mutta silloin olin ihan hiilenä. Kuolin varmaan 1000 kertaa, mutta sen tason kun pääsi läpi, niin fiilis oli uskomaton. Onnistuminen ei ole koskaan tuntunut niin hyvältä.

Siinä kaikki tällä kertaa. Kirjoitan lisää joskus myöhemmin.

_________________
Ex: Crealz
Kuva


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Pelaamismuistoja ja Nostalgiaa
ViestiLähetetty: 18.11.2015 21:31 
Poissa
Moteeraattori
Avatar

Liittynyt: 28.02.2014 09:43
Viestit: 1168
Paikkakunta: Somewhere
-Zerials- kirjoitti:
Toinen juttu liittyy Donkey Kong Country 2:een. En nyt muista, mikä kentän nimi oli(pelin loppupuolella, pompittiin luolassa ylöspäin jotain happoa pakoon), mutta siinä tasossa raivostuin niin pahasti, että ohjain oli lentää seinään. Onhan se naurettavaa raivostua pelistä, etenkin kun peli on kontrolleiltaan täydellinen, mutta silloin olin ihan hiilenä. Kuolin varmaan 1000 kertaa, mutta sen tason kun pääsi läpi, niin fiilis oli uskomaton. Onnistuminen ei ole koskaan tuntunut niin hyvältä.


Taitaa olla Toxic Tower tuon kentän nimi, ainakin hapokkuudesta päätellen. Et todellakaan ole yksin sen suhteen, että tuo on kenties koko pelin vittumaisin kenttä ja erityisesti kun se sattuu olemaan pelin loppupuolella.

Näin DK-peleistä puheenollen. Itselläni on vieläkin hyvin muistissa se kun ensimmäisen kerran onnistuin "kukistamaan" Kuningas K-Roolin. Olin aluksi yllättynyt, että "tässäkö tämä olikin?" ja "lopputekstit" alkoivat saman tein rullaati rullaamaan. Parin sekunnin jälkeen kuitenkin huomasin että jokin näissä 'Kreditseissä' mätti pahan kerran, kun niissä puhuttiin lähinnä Kremlingeistä.

Siinä sitä sitten K. Rool ponkaisi pystyyn ja ennen kuin tajusin, että olisin voinut ohjata hahmoani sainkin kruunusta suoraan selkärankaan. :? Oli eittämättä ovela kusetus K.Roolilta ja tietenkin pelin tekijöiltä.

_________________
"Giganttista!"
Kuva
Foorumin kaunein, peluri ja keskustelunparantaja -16


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 13 viestiä ] 

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Etsi tätä:
Hyppää:  
Style created by © Matti, gry komputerowe, reklama sem reklama seo

Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö