Pelit yleisesti

[Gigante]

Ideana tuo, että voipi toimia eri laitteilla kuulostaa toki lupaavalta, mutta olen silti skeptisenä juuri mahdollisten lagien osalta, kuin myös siihen että googlen tuntien on aina mahdollisuus siihen että onnistuvat ryssimään ihan omin käsin koko palvelunsa. Toisaalta mikäli muutkin palvelut lähtevät sitten perässä, ei tarvitsisi sitten tulevaisuudessa päivitellä rautaansa niin tiuhaan.

[ForWeAreMany]

Siirränpä keskustelun tänne nii ei tarvi Gigsun roudailla postauksia eri nurkkaan. Ei tarvi kiittää!

En nyt kiistä että peli olisi aikalaisekseen hyvä, mutta tämä dreamcast ja ps2 julkaisupelien aikakausi alkaa olemaan siinä rajoilla, että muutaman vuoden päästä näitä 3D pelejä ei ainakaan milleniaanit pelais. (oma raja menee varmaan Conkerissa). Sen sijaan 2D grafiikat jopa 8 bittiseltä ajalta kestää aikaa paljon paremmin.

Oon kyl ihan samaa mieltä tuosta et millenniaaleja ei kauheasti kiinnosta parin vuoden päästä viime vuosituhannen lopun "välimaaston" grafiikka. Tällä meinaan siis sitä, että on huomattu tekniikan kehittyminen ja voitu olla vähän kunniahimoisempia graffojen suhteen, mutta sit tänä päivänä ku vilkasee, niin lopputulos voi välilläkin olla tosi omituisen näköistä. En ole CV:tä pelannu aikoihin, mutta muistaakseni tässä on vähän sama ongelma kuin ekassa DMC:ssä, eli animaatiot tuntuvat paikoin todella painottomilta ja tästä tulee itelle ainaki hieman uncanny valley-fiilis. Joka tapauksessa CV on aikaisekseen aivan helvetin hyvän näkönen peli.

Tohon Conkeriin vielä viitaten, niin mulle on samasta syystä kutakuinkin mahdotonta pelaa tänä päivänä mitään N64-pelejä. Hahmomallit ja animaatiot ovat keskivertaisesti paljon parempia kuin pleikkarilla, mutta noi tekstuurit vetää köyttä todella paljon väärään suuntaan. Yleensä ei tuu graffahuorailtua, mutta mulla jäi Majora's Mask pelaamatta kokonaan siitä syystä että se ei ollut millään tapaa miellyttävä silmälle. Toki vois kokeilla uudemman kerran yrittää useamman vuoden jälkeen, mutta veikkaan et tänä päivänä tollaset pienet yksityiskohdat triggeraa meitsin OCD:ta vielä enemmän.

Tästä tuli vielä ohimennen mieleen tällanen, ku mä oon tässä useemminki miettiny että mihin järjestykseen jengi arvostelee konsolisukupolvia niiku ihan yleisellä tasolla? Vai oonko ylipäänsä ainoa joka funtsii tätä? Itellä tosiaan on kokemusta pääasiassa viimeiseltä neljältä konsolisukupolvelta (eli siis pääasiassa PS1-4, en kauheasti ota kantaa muiden alustojen meininkeihin) nii en ala sitä taaemmas huutelemaan ku on vähemmän tuttua sektoria itelle. Viimeselle neljälle sen sijaan mulla on ihan selkee järjestys sen suhteen mistä oon eniten nauttinut, joka menee siis seuraavasti:

6. sukupolvi > 8. sukupolvi > 5. sukupolvi > paska > 7. sukupolvi

Pienet perustelutkin voin vielä jokaselle tyrkätä että alotetaan nyt ihan suoraan tuolta pohjalta.

Eniten mua tossa PS3/X360/Wii-sukupolvessa tökkii varmasti sama kuin kaikilla muillakin, eli otettiin yks askel eteenpäin ja heti kaksi taaksepäin. Tällä meinaan lähinnä sitä, että asetettiin grafiikka ja "tarinankerronta" (tällä meinaan elokuvamaisuuteen tähtäämistä) edelle mitä tahansa muuta, mikä olisi pelistä tehnyt mielenkiintoisen. Varsinkin länsimaisille peleille tolta sukupolvelta on selkee resepti, miten saatiin aikaan helvetin nopeesti unohdettava peli aikaan, eli tyrkätään pelaaja 30-40v jenkkisankarin saappaisiin, pelimekaniikat on apinoitu täysin Gears of Warista (tai kill.switchistä, miten haluaakaan), starring Nolan North/Troy Baker ja powered by Unreal. Pointti on siis se että keskityttiin pinnallisiin asioihin ja saatiin kokonainen sukupolvi paskoja räiskintöjä harmaanruskealla värimaailmalla ilman mitään varsinaista substanssia. Enkä halua ees alkaa tässä avautumaan DLC:stä ja turhanpäiväisestä nettipelin pakottamisesta melkein kaikkiin peleihin. Nintendolla toki oli ihan oma meininkinsä seiskasukupolven ajan (ilmankos sitä pidetäänkin sukupolvensa voittajana) ja sitä en varsinaisesti halua samaan kastiin lykätäkään. Sattuneesta syystä Wiillä oli itelle ton sukupolven muistettavin peli, eli Xenoblade Chronicles. PS3-puolelta mainitsemisen arvoisia pelejä sitten omasta mielestä oli Ninja Gaiden Sigmat, Yakuza 4, Metal Gear Rising ja Dark Souls. Tappelupelitarjontaa oli kyllä kiitettävästi, mikä on itselle tosi tärkeetä, mut sekin on vedetty nykysukupolvella reippaasti paremmin.

5. sukupolvi on itelle ehkä se suurin nostalgialähde, kun PS1 oli varsinainen eka oma konsoli. Meitsille kolisee vieläkin tosi paljon toi alkupään PS1-pelien 3D-estetiikka mikä on syntynyt ihan vaan laitteen rajotuksista. Joku vois noita kutsua nostalgialaseiks, mut meitsille kyllä tänäkin päivänä kolisee tosi paljon, jos tulee jotain vastaavaa jossain modernissa indiepelissä vastaan. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan voi muuta kuin ihailla PS1-devaajien taitoa ottaa kaikki irti niinkin alkeellisesta raudasta. PS1-sukupolvelle pitää vieläkin nostaa hattua kokeilunhalusta, sillä PS1:llä on aivan kauhea määrä tosi omituisia pelejä, minkä kaltaisiin en oo törmänny missään muualla. Tiiä sitten että onko devaaminen ollu siihen aikaa paljon halvempaa kun jotai Attack of the Saucermanin kaltaista paskaa on tarjolla tosi paljon. Tän lisäksi sit toki oli niitä oikeasti hyviäkin pelejä, minkä pariin ite palailee silloin tällöin vielä tänäkin päivänä. Ehdottomasti muistettavimmat pelit alustalle ovat SH1, RE1-3, MGS1, Crash Bandicootit 1-3 + CTR, Spyro-trilogia, ensimmäinen Tomb Raider-saaga, FFVII-IX ja Soul Reaver 1. Nostalgiamielessähän tätä muistelee pääasiassa, mutta kyllä tuolloin oli moni asia oli todella paljon paremmin. Ei ollut DLC:tä (vaan lisälevyjä tyyliin MGS VR missions), ei väkinäisiä moninpelejä (ainakaan ihan kauheasti) eikä ratsastettu millään julkkiksien kasvoilla (no joo Armageddon) eikä muilla lisensseillä (no hei, Hercules oli ihan hyvä). Tossa onnistuin siis ampuu kaikki omat pointit alas, mutta kyllä PS1-setit tulee itelle olee aina tosi tärkeitä.

Nykysukupolvi on huomattava parannus aikaisempaan, pelit kestää pidempään kuin 6h ja uudelleenpeluuarvoa on peleissä muutenkin kuin trophyjen muodossa. Musta ylipäänsä tuntuu siltä, että ainakin Japanin puolella pelien suunnittelufilosofiassa ollaan siirrytty enemmän tuonne PS2-aikakautta päin ja silti teknisesti otettu huimia askelia eteenpäin. Tästä ite diggailen tosi paljon koska mua kuvottaa helvetisti tää kertakäyttökulttuuri (tämäkin seiskasukupolven aikaansaannosta), että ostetaan peli, hinkataan viikonlopussa läpi ja viedään maanantaina töistä tullessa vaihtoon. Oma ongelmansa tällä sukupolvella on sitten jatkuva remakeilla rahastaminen (mistä minä olen paska valittamaan koska oon ihan täysi nostalgiahomo). Tän DLC ja väkisin mukaan tungetut moninpelit on vielä pieni ongelma, mutta ei läheskään viime sukupolven kaliiperia. Juuri näiden takia oonkin eritoten tosi iloinen siitä, että pelkästään tämän vuoden puolella on todistettu kolmesti jo sitä, että pelkillä yksinpeleilläkin voi tehdä ihan hervottomat kasat massia. Kirsikkana kakun päälle tällä sukupolvella on varmaan kolme kertaa enemmän pelejä joita tulen vanhoilla päivillä muistelemaan kuin viime sukupolvella, joista osaan nopeasti hatusta luetella kolme Yakuzaa, Crashien remaket, RDR2, Nier Automata, Bloodborne, Nioh, DMC5, Sekiro, RE2make ja Persona 5. Tähän päälle vielä järjetön määrä tappelupelejä, joita on niin vitusti etten ees välillä tiiä mitä pelais ja oon jopa ite lämmenny parille länkkäreiden devaamalle AAA-pelillekin (God of War ja Uncharted 4). Loppukädessä en oo pitkään aikaan ollu näin hyvillä mielin pelaamisharrastuksestani, kuin nykysukupolven ajan.

PS2/Xbox-sukupolvi nousee itellä ykköseks jo sen puolesta, että se sattui isoksi osaksi omille teinivuosille, mutta pääsyy on se että kaikkien asioiden suhteen mentiin vaan eteenpäin 5. sukupolvesta. Grafiikat harppasivat todella paljon eteenpäin, uusien dataformaattien ansioista peleihin sai tungettua naurettavan määrän parempilaatuista tavaraa ja peleistä näkyi se että pelejä tehtiin muukin kuin fyrkat silmissä. Itelle tärkeät pelisarjat sai paljon hyviä jatko-osia (MGS2, MGS3, RE4, SH2, SH3, FFX, Soul Reaver 2) ja ennen kaikkea tällä sukupolvella syntyi tosi paljon hyviä pelisarjoja (DMC, TimeSplitters, Project Zero, Ratchet & Clank, Burnout, Halo, Zone of the Enders, Metroidin Prime-sarja) sekä yksittäisiä pelejäkin (God Hand, Okami, Black). Tokihan mulla on ihan mahdottomat nostalgiakakkulat silmillä tämänkin suhteen, mutta minkäs tekee kun kuutospolven aikana on ylivoimaisesti nauttinut eniten pelaamisesta ja yllämainittujen pelien pariin tulee palattua huomattavasti useammin kuin PS3 tai PS1-peleihin.

Voi jestas mikä romaani tuli tällein aamuun kirjoitettua, toivottavasti tuli ees jotenkin koherenttia tekstiä aikaan, ei nimittäin kiinnosta yhtään oikolukea. Heittäkee enivei ihmeessä omia otteita konsolisukupolvista ja merkityksistä konsolipelien historiassa, kiinnostaa nimittäin oikeesti muut näkökulmat tästä, ellen sit oikeasti oo ainoo joka kelailee et "hehe ps1 oli parempi ku 3 xD".

[Hammerkrieg]

Kirjotin jo aika pitkän viestin mutta katos ajatus ja poistin koko paskan. Mutta:

ellen sit oikeasti oo ainoo joka kelailee et "hehe ps1 oli parempi ku 3 xD".

Kyllä se näin on tässäkin taloudessa. Heti kun Demo 1 intro lähti pyörimään niin se oli siinä. Tunsin yhden tyypin jolla oli Saturni ja voi helvetti sitä kyllä ihmeteltiin että mikäs vittu toi on!

[Gigante]

Siirränpä keskustelun tänne nii ei tarvi Gigsun roudailla postauksia eri nurkkaan. Ei tarvi kiittää!

Ihan fiksusti tehty, varsinkin kun en tänne pariin päivään päässyt kun paikkaus Mozillan Armagadd-on 2.0:aan tuli jäljessä ja pari päivää meni omissa asioissa.



Mulla on harvinaisen vähän sanottavaa mistään grafiikoista, kun oma ymmärrys on niin rajallista. Omasta mielestäni N64:n kolmedee graffat kyllä hakkas monet ykköspleikkarin vastaavat, mutta toisaalta ykköspleikkari puolestaan sai kuitenkin peleihin enemmän sisältöä kun kuusnepan kasettien kapasitetti oli vähän rajattua. Turok 2:n veriset kuolinanimaatiot ja se miten viholliset reagoivat osumiin mm. Goldeneyessa ja Perfect Darkissa tekevät edelleen oman vaikutuksensa.


Sen kyllä myönnän että vaikka Ps3-Boksi360-sukupolvi otti kyllä harppauksen ulkoasun suunnalta eteenpäin, mutta esim. animoinnin suhteen mentiin monen teoksen kannalta taaksepäin. Turhan monet hahmojen liikkumisanimaatiot näyttivät kaikki hemmetin jäykiltä ja kun otetaan puheeksi vielä nuo Ge ja PD, niin nykypeleissä viholliset eivät enää reagoi osumiin juuri lainkaan ja kuolinanimaatiotkin koostuvat painovoimaa uhmaavista räsynukke-bugailuista.
Max Payne 2:ssa tykkäsin kyllä kovasti räsynukke-tehosteesta, mutta Fallout 3:n kohdalla alkoi tympiä kun jokainen tapettu damagesponge vihu pomppaa taivaisiin kuoltuaan.



Nykyään pelaajat eivät huoraa suoraan grafiikkoja, mutta freimien määrää kyllä (mitä on pelaajalehden saittia uskominen). Itse olen sitä mieltä, että jos se 30fps konsolilla tuntuu diashowlta, niin pelatkaapa Shadow of Mordorin Ps3-porttaus lävitse, niin jopa Ps1:n Shadowman alkaa näyttämään sulavalta teokselta.

[Gigante]

Baldurs Gate Enhanced Edition tuli aloiteltua jokunen viikko sitten ja nyt pääkamppanjan jälkeen jatkuu Siege of Dragonspearin merkeissä.

Oletko muuten pelannut alkuperäistä? On jo pitempään pitänyt pelata BG:t mutta en osaa päättää hankinko alkuperäisen vai EE:n.

Alkuperäistä en sinänsä pelannut ole (vaikka kokoelmapaketti levymuodossa löytyy), mutta tsekannut olen kuitenkin videomatskua vertailumielessä. Mielestäni kuitenkin nykyisessä EE:ssä ei pahemmin moitittavaa löydy, muuta kuin valikkodesignin "räikeys" ja välianimaatioiden vaihtaminen jäykkiin (vaikkakin pirun hyvännäköisiin), still-kuviin.

Mikäli tietenkin harrastaa modikulttuuria ja fanien väännöksiä, voi alkup. versio olla paikallaan, mutta EE pitää sisällään puolestaan reippaasti bugikorjauksia ja muutamia varteenotettavia lisäyksiä, mm. uudet tiimihahmot ja paremmin säädettävä kumppanien tekoälykäyttäytyminen.
Toki ensimmäinen BG (alkup. ja EE) on ns. 'heikompi' esitys verrattuna BG2:een, josta osattiin ottaa sittemmin irti rutosti enemmän, mutta näinkin iäkkään pelin kannalta on osattava varautua vähän erilaiseen, ns. vanhentuneeseen pelimekaniikkaan verrattuna nykyisiin ropeihin.

Lyhyesti siis, mikäli Steam, Gog tvs. löytyy, niin EE on ihan hankkimisen väärti viritys. Fanimodien suhteen en mene sanomaan mitään, mutta kuulemma joidenkin pitäisi olla ihan EE yhteensopivia.


"Butt-kicking for goodness! "
...


Näin BG/BG2 ja IWD:tä pelanneena voin antaa pari neuvoa:

-Kun luot päähahmoa, varmista että statsien luonnissa nopanheitoksi tulee vähintään se 85 pistettä.

- Pidä varas tahi jokin varkaantapainen tiimissä. Tulee tyrmien tonkiminen vähemmän vituttavaksi kokemukseksi kun ansat voi purkaa.

- Parantaja ei ole välttämättä pakollinen hankinta kuin vasta kakkososassa, silloin siihen työhön kelpaa druidi tahi pappi(cleric)

- Mikäli haluat pitää pahishahmon tiimissä, älä anna maineen (reputation) nousta kahdeksaantoista pinnaan saakka.

- Inkvisiittori on loistava valinta, jos tahtoo tehdä hahmosta kunnon maagintappajan

[Gigante]

Lähiaikoina onkin tullutkin kelpo määrä vahvistuksia/trailereita eri peleille.
Baldurs Gate 3, Wasteland 3, "Switcher III", NMH 3, Spyron remasteroinnit Switchille, Final Fantasy seiskan remakea, Luigis Mansion 3, Links Awekening sekä "Heraldian Kadenssi"/ Cadence of Hyrule, mutta VUI PERHANA, kyllä uutinen/traileri Breath of Wildin jatko-osalle tuli niin puskista että ei mitään rajaa...

N'yesyesyesyesyesyesyesYES!

BOTWin toimivan pelimoottorin pohjalta onkin hyvä jatkaa ja mahdollisesti kehittää sekaan vähän uuttakin. Itse ainakin toivon niitä ihan kunnollisia dunkkuja/luolastoja tutkittavaksi ja mikseipä niitä kestäviä aseita tai välineitäkin. Kumpa vaan niistä mahd. erilaisista haarniska/vaatekappaleista olisi vaihteeksi ihan käytännön hyötyäkin eikä vaan hienoa kosmetiikkaa kehnolla suojauksella.


...

Vaikken Shenmue 3:sen kohdalla niin hypettynyt olekkaan, ymmärrän kyllä kansan näräkästymisen kun Epic Game Store pihnii TAAS yhden pelin omalle jakelulleen. Onneksi peli näköjään on tulossa sitten myöhemmin muillekin alustoille/jakeluille, mutta epicin metodit eivät ansaitse plussapisteitä.

Kilpailua Steamin kanssa...tavallaan kyllä, mutta onkos se nyt kilpailua jos vaikka F1-kisoissa paskin kuski vohkii pienen lahjuksen turvin muiden kuskien kärryistä renkaat juuri ennen kisan alkua?

[Kallu]

Baldurs Gate Enhanced Edition tuli aloiteltua jokunen viikko sitten ja nyt pääkamppanjan jälkeen jatkuu Siege of Dragonspearin merkeissä.

Oletko muuten pelannut alkuperäistä? On jo pitempään pitänyt pelata BG:t mutta en osaa päättää hankinko alkuperäisen vai EE:n.

Alkuperäistä en sinänsä pelannut ole (vaikka kokoelmapaketti levymuodossa löytyy), mutta tsekannut olen kuitenkin videomatskua vertailumielessä. Mielestäni kuitenkin nykyisessä EE:ssä ei pahemmin moitittavaa löydy, muuta kuin valikkodesignin "räikeys" ja välianimaatioiden vaihtaminen jäykkiin (vaikkakin pirun hyvännäköisiin), still-kuviin.

Mikäli tietenkin harrastaa modikulttuuria ja fanien väännöksiä, voi alkup. versio olla paikallaan, mutta EE pitää sisällään puolestaan reippaasti bugikorjauksia ja muutamia varteenotettavia lisäyksiä, mm. uudet tiimihahmot ja paremmin säädettävä kumppanien tekoälykäyttäytyminen.
Toki ensimmäinen BG (alkup. ja EE) on ns. 'heikompi' esitys verrattuna BG2:een, josta osattiin ottaa sittemmin irti rutosti enemmän, mutta näinkin iäkkään pelin kannalta on osattava varautua vähän erilaiseen, ns. vanhentuneeseen pelimekaniikkaan verrattuna nykyisiin ropeihin.

Lyhyesti siis, mikäli Steam, Gog tvs. löytyy, niin EE on ihan hankkimisen väärti viritys. Fanimodien suhteen en mene sanomaan mitään, mutta kuulemma joidenkin pitäisi olla ihan EE yhteensopivia.


"Butt-kicking for goodness! "
...


Näin BG/BG2 ja IWD:tä pelanneena voin antaa pari neuvoa:

-Kun luot päähahmoa, varmista että statsien luonnissa nopanheitoksi tulee vähintään se 85 pistettä.

- Pidä varas tahi jokin varkaantapainen tiimissä. Tulee tyrmien tonkiminen vähemmän vituttavaksi kokemukseksi kun ansat voi purkaa.

- Parantaja ei ole välttämättä pakollinen hankinta kuin vasta kakkososassa, silloin siihen työhön kelpaa druidi tahi pappi(cleric)

- Mikäli haluat pitää pahishahmon tiimissä, älä anna maineen (reputation) nousta kahdeksaantoista pinnaan saakka.

- Inkvisiittori on loistava valinta, jos tahtoo tehdä hahmosta kunnon maagintappajan

Kiitokset vinkeistä! Ostin GOG:stä EE:t kun alennuksessa sai kohtuu hintaan, niin pitää pelailla ne läpi piakkoin.

[Joni Ahonen]

Lähiaikoina onkin tullutkin kelpo määrä vahvistuksia/trailereita eri peleille.
Baldurs Gate 3, Wasteland 3, "Switcher III", NMH 3, Spyron remasteroinnit Switchille, Final Fantasy seiskan remakea, Luigis Mansion 3, Links Awekening sekä "Heraldian Kadenssi"/ Cadence of Hyrule, mutta VUI PERHANA, kyllä uutinen/traileri Breath of Wildin jatko-osalle tuli niin puskista että ei mitään rajaa...

N'yesyesyesyesyesyesyesYES!

Nintendolla oli paras esitys yli 10 vuoteen. Hassua kuinka en enää odottanut näiltä messuilta Nintendon puoleen mitään, niin nyt saatiinkin uutta Zeldaa ja No More Heroesille jatkoa. Zeldoille ei ole koskaan saatu varsinaisia jatko-osia ja tämä uutinen tuli totaalisen puskista, kun kuitenkin Link's Awakeningin remake oli jo tiedossa. Breath of The Wilidin valtava maailma mekaaniikkoin on hyvää vielä hyödyntää. Trailerin synkkyys on tuonut aika monelle Majora's Maskin mieleen ja Nintendolta vahvistettu pelin olevan sitäkin synkempi, vaikkei siihen siis liitykään.

Switch on viimeistään NMH3:n takia pakko nyt ostaa syksyn puolella tähän talouteen.

[Tohtori Freeman]

Half-Life 2

Kampanja loppui juuri sopivasti, kun alkoi jo vähän puulta maistumaan isojen tuhoajakävelijöiden kurmottaminen singoilla. Ei tämä todellakaan nyt mikään paras peli ansaitse olla edes vuonna 2005, mutta menevää ja toimivaa paukuttelua kyllä, joka sopii mielikuvituksettomille ihmisille. Nintendon peleistä olen tainnut liikaa tottua vaihteleviin maailmoihin ja tunteisiin vetoaviin kohtauksiin, sellaista Puolielämä ei tarjonnut, kun kyhjötät puolet peliajasta pimeissä maanalaisissa tunneleissa ja tympeissä toimistorakennuksissa tappaen samanlaisia kasvottomia maalitauluvihollisia. Peli on kuitenkin tosi vaihteleva ja tykkäsinkin paljon siitä kuinka välillä ajellaan vesiskootterin kaltaisella vehkeellä avoimissa alueilla, saadaan mukaan niin suuria torakka- kuin ihmisapureitakin ja päästään graviaatoripyssyllä leikkimään, vaikkei tosin mitään puzzleja sen varaan ole juuri rakennettu.

Half-Life 2 on komeasti skripattu peli ja animaatiot toimivat. Se "siellä-olon"-tunteen pitäisi olla siis täydellinen, mutta pelissä kaksi emämokaa, jotka estävät samaistumisen. Ensinäkin Gordonin kehoa ei näe, eli pelaaja on vain leijuvatappokamera. Toinen ongelma on Gordonin mykkyys. En näe päähenkilön mykkyyttä varsinaisesti ongelmana, mutta Half-Lifen kaltaisessa pelissä Gordon olisi saanut edes puhkua juostessa ja ähkiä ottaessaan damagea vastaan. Joo, ei Linkkikään puhu Zeldoissa, mutta ei tarvitsekaan, koska hahmon näkee ja kuulee ja pystyy siitä huolimatta tuntemaan, että se on olemassa. Freeman on vain leijuva kamera.

Half-Life 2 on todella mukiinmenevä räiskintä, jossa ei ole kuitenkaan varsinaisesti mitään ihmeellistä ollut edes vuonna 2005. Se näyttää edelleen hyvältä ja sitä on mukava pelata lyhyissä pätkissä. Mitään siitä ei juuri mieleen pahemmin jää ja kokemus on pidemmän päälle puuduttava, joten palaa Episodeihin myöhemmin, kun olen ensin Portalin läpäissyt.

90

Jee minäkin pääsen maanantai avautumaan!

Korjataan vähän että peli ilmestyi 2004, jolloin pelimaailma oli pikkasen erilaisempi. Visuaalisesti peli oli kyllä nätti, mutta nykyään vähän karu. Ja hahmoja on vaikea ottaa enään vakavasti, kiitos Garrysmodin ja siitä tehtyjen tuhansien videoiden. Ja vaikka minä yleensä inhoan mykkiä pelihahmoja (Isac, Artiom ja kaikki battledutyt), half lfe 2 on säännön vahvistava poikkeus. Itseasissa minusta tuntui kuin seuraisin Alyxin tarinaa. Se töttö on niin hienosti animoitu ja ääninäytelty että en mihinkään pelihahmoon aikaisemmin pystynyt immersoitumaan niin hyvin ja se sai jopa unohtamaan Gordonin olemassaolon.
Half life 2 omasi myös poikkeuksellisen hienon fysiikkamoottorin, joka itsessään oli ihmeellinen tuohon aikaan. Paitsi puzzleissa, myös taisteluissa sen huomaa kun gravitygunilla pääsee epäsuorasti pistämään combineja ja headcrab zombeja pinoon.

Tämä taas on makuasioita, mutta olen itse hulluna half life 2 tyyliseen, vähän postapocalyptimaiseen rappioromantiikkaan, kuten fallout ja metro peleissä. Ja vaikka peli onkin putkimainen, matkan varrelle mahtui paljon kerättävää ja tutkittavaa pelaajalle. Hyvänä esimerkkinä pelin paras kenttä, joka oli ajo-osuus hiekkarannoilla. Oli mielenkiintoista vain miettiä että keitä täällä oli aikaisemmin asunut, mitä heille on tapahtunut, keitä täällä on käynyt myöhemmin jättämässä grafiitit, mitä ne viestittävät? Tämä ranta oli tosi melankolinen mesta, kuten Majula dark soulissa.

Jopa tätä kirjoittaessa rupesi tekeen mieli palata pelin pariin. Onneksi peliin on tulossa VR modi, jota odotan kovasti.

[Joni Ahonen]

Half-Life 2

Kampanja loppui juuri sopivasti, kun alkoi jo vähän puulta maistumaan isojen tuhoajakävelijöiden kurmottaminen singoilla. Ei tämä todellakaan nyt mikään paras peli ansaitse olla edes vuonna 2005, mutta menevää ja toimivaa paukuttelua kyllä, joka sopii mielikuvituksettomille ihmisille. Nintendon peleistä olen tainnut liikaa tottua vaihteleviin maailmoihin ja tunteisiin vetoaviin kohtauksiin, sellaista Puolielämä ei tarjonnut, kun kyhjötät puolet peliajasta pimeissä maanalaisissa tunneleissa ja tympeissä toimistorakennuksissa tappaen samanlaisia kasvottomia maalitauluvihollisia. Peli on kuitenkin tosi vaihteleva ja tykkäsinkin paljon siitä kuinka välillä ajellaan vesiskootterin kaltaisella vehkeellä avoimissa alueilla, saadaan mukaan niin suuria torakka- kuin ihmisapureitakin ja päästään graviaatoripyssyllä leikkimään, vaikkei tosin mitään puzzleja sen varaan ole juuri rakennettu.

Half-Life 2 on komeasti skripattu peli ja animaatiot toimivat. Se "siellä-olon"-tunteen pitäisi olla siis täydellinen, mutta pelissä kaksi emämokaa, jotka estävät samaistumisen. Ensinäkin Gordonin kehoa ei näe, eli pelaaja on vain leijuvatappokamera. Toinen ongelma on Gordonin mykkyys. En näe päähenkilön mykkyyttä varsinaisesti ongelmana, mutta Half-Lifen kaltaisessa pelissä Gordon olisi saanut edes puhkua juostessa ja ähkiä ottaessaan damagea vastaan. Joo, ei Linkkikään puhu Zeldoissa, mutta ei tarvitsekaan, koska hahmon näkee ja kuulee ja pystyy siitä huolimatta tuntemaan, että se on olemassa. Freeman on vain leijuva kamera.

Half-Life 2 on todella mukiinmenevä räiskintä, jossa ei ole kuitenkaan varsinaisesti mitään ihmeellistä ollut edes vuonna 2005. Se näyttää edelleen hyvältä ja sitä on mukava pelata lyhyissä pätkissä. Mitään siitä ei juuri mieleen pahemmin jää ja kokemus on pidemmän päälle puuduttava, joten palaa Episodeihin myöhemmin, kun olen ensin Portalin läpäissyt.

90

Jee minäkin pääsen maanantai avautumaan!

Korjataan vähän että peli ilmestyi 2004, jolloin pelimaailma oli pikkasen erilaisempi. Visuaalisesti peli oli kyllä nätti, mutta nykyään vähän karu. Ja hahmoja on vaikea ottaa enään vakavasti, kiitos Garrysmodin ja siitä tehtyjen tuhansien videoiden. Ja vaikka minä yleensä inhoan mykkiä pelihahmoja (Isac, Artiom ja kaikki battledutyt), half lfe 2 on säännön vahvistava poikkeus. Itseasissa minusta tuntui kuin seuraisin Alyxin tarinaa. Se töttö on niin hienosti animoitu ja ääninäytelty että en mihinkään pelihahmoon aikaisemmin pystynyt immersoitumaan niin hyvin ja se sai jopa unohtamaan Gordonin olemassaolon.
Half life 2 omasi myös poikkeuksellisen hienon fysiikkamoottorin, joka itsessään oli ihmeellinen tuohon aikaan. Paitsi puzzleissa, myös taisteluissa sen huomaa kun gravitygunilla pääsee epäsuorasti pistämään combineja ja headcrab zombeja pinoon.

Tämä taas on makuasioita, mutta olen itse hulluna half life 2 tyyliseen, vähän postapocalyptimaiseen rappioromantiikkaan, kuten fallout ja metro peleissä. Ja vaikka peli onkin purkimainen, matkan varrelle mahtui paljon kerättävää ja tutkittavaa pelaajalle. Hyvänä esimerkkinä pelin paras kenttä, joka oli ajo-osuus hiekkarannoilla. Oli mielenkiintoista vain miettiä että keitä täällä oli aikaisemmin asunut, mitä heille on tapahtunut, keitä täällä on käynyt myöhemmin jättämässä grafiitit, mitä ne viestittävät? Tämä ranta oli tosi melankolinen mesta, kuten Majula dark soulissa.

Jopa tätä kirjoittaessa rupesi tekeen mieli palata pelin pariin. Onneksi peliin on tulossa VR modi, jota odotan kovasti.

^
Odotinkin Freemanin kommenttia.

Totta, peli ilmestyi vuonna 2004, huomasin kun lukaisin Pelitistä Nirvin arvostelun läpäisyn jälkeen. Vaikka peliä onkin kehuttu hurjasti, silti aika samoja pointteja arvostelijoilla oli mitä minullakin. Fysiikkamoottori kyllä toimii ja maailmasta tulee paljon elävämpi, kun monia objekteja voi kanniskella ja tuhota. Ympäristöt ovat realistisia ja toimivat pelin omassa maailmassa oikein hyvin. Vaikkei mitään suurempaa vaihtelua nähdäkään, ei peliä olisi tarvinnutkaan pätkiä 10 eri kenttään jotka sijoittuisivat Bondien tavoin tuhansien kilometrien päähän toisistaan.

Alyxista tykkäsin itsekin, mutta häntä ei pelissä kyllä nähdä kuin noin 40 % koko peliajasta, joten siltä osin en osaa yhtyä näkemykseesi että seuraisin Alyxin tarinaa. Kuitenkin voin kaikki ne kehut Alyxista sanoa mitä muutkiin, ettei hahmo ole sekstistinen ja pelkäksi silmäruoaksi tehty. Aito ja aidon oloisesti käyttäytyvä ihminen.

Harmi ettei Half-Life 3 varmaan koskaan tule.

[Gigante]

^ Muutoin kyllä on HL2:n fysiikkamoottori toimiva esitys, vaikkakin paikoiten turhauttavan buginen. Sanotaanko nyt näin lyhyesti, että jos oikean maailman fysiikat toimisivat samaan tapaan kuin esim. Garrysmodissa, niin puolet meistä olisi vainaa varmaan jo yrittäessään kiinnittää taulua seinälle (varsinkin kun kyseinen taulu lähtee varoittamatta lentämään kuin ammus kiväärin piipusta).

...puhumattakaan siitä, pienestäkin kivenmurikasta katolleen linkoutuvasta, autonrähjästä jonka parissa piti käydä suurin osa HL2 Ep 2:sta.


Mitä itse olen Alyxistä mieltä, niin olen erittäin kiitollinen muijan kuolemattomuudesta. Kaiketi kaikkien kriitikoiden kehumiset tämän tekoälystä pitävät paikkansa, kun verrataan niihin HL2:n kapina-armeijan tunareihin. Suurimman osan ajasta olin silti onnessani, kun ei tarvinnut muutamissa chapuissa paimentaa yhtään ketään...paitsi ehkä sitä Taavi Tonttua Ep2:ssa.



Kolmosta ei oikein enää voi tulla, Valvekin tietää ettei vuosikausien aikana kertynyttä hypeä voi tyydyttää enää juuri millään. Sen sijaan he päättivätkin julkaista Dota-korttipelin, josta tulikin välittömästi suuren suuri myyntimenestys...eikunhetkonen.

[Tohtori Freeman]

Alyxista tykkäsin itsekin, mutta häntä ei pelissä kyllä nähdä kuin noin 40 % koko peliajasta, joten siltä osin en osaa yhtyä näkemykseesi että seuraisin Alyxin tarinaa.

Unohdinkin lisätä että episodit mukaan luettuna Alyx onkin mukana melkein aina ja sitten tarina vasta lähteekin kiitämään kun episodi 1 muuttaa pelin pakomatkaksi.

näin lyhyesti, että jos oikean maailman fysiikat toimisivat samaan tapaan kuin esim. Garrysmodissa, niin puolet meistä olisi vainaa varmaan jo yrittäessään kiinnittää taulua seinälle (varsinkin kun kyseinen taulu lähtee varoittamatta lentämään kuin ammus kiväärin piipusta).

Videopelistä ja vielä vanhahkosta sellaisesta kun puhutaan niin eipä oikean maailman simulointia ole ymmärrettävästi saatu aikaan ja täydellisesti sitä tuskin ikinä saadaankaan. Tuhoutuvan ympäristön lisääminen vasta pankit olisikin räjäyttänyt source moottorilta, täytyy toivoa että valve joku päivä sellaisen lisäisi.

Mitä itse olen Alyxistä mieltä, niin olen erittäin kiitollinen muijan kuolemattomuudesta.

Itseasiassa tyttönen ei ole kuolematon. Muutaman kerran kun viholliset onnistuivat kunnolla vyörymään päälle niin peli katkesi kun tyttö muuttui räsynukeksi.

[Joni Ahonen]

Mitä itse olen Alyxistä mieltä, niin olen erittäin kiitollinen muijan kuolemattomuudesta.

Itseasiassa tyttönen ei ole kuolematon. Muutaman kerran kun viholliset onnistuivat kunnolla vyörymään päälle niin peli katkesi kun tyttö muuttui räsynukeksi.

Pelissä oli ainakin yksi kohta jossa Alyxin henki meni kolmesti itseltäni ja piti kulkea jatkossa tytön edellä niitaten viholliset. Muuten hahmon kellistäminen(heh) on aika vaikeaa, joka on ihan hyvä juttu.

[Joni Ahonen]

Taidan nähdä unta, vai mitä Zach?

Gigsuu tänne heti kans!!

https://pelaaja.fi/uutiset/kahvit-tulil ... jastettiin

En olisi ikinä, siis ikinä, osannut haaveilla Deadly Premonitionin saavan jatkoa vieläpä vain Switchillä.

Huomenna varmaan pääsen harrastamaan kimppakivaa missien kanssa ja voitan lotossa.

[Gigante]

Gigsuu tänne heti kans!!

https://pelaaja.fi/uutiset/kahvit-tulil ... jastettiin

Mihinkä meikä nyt täältä katoaisi?

Mutta N'juuh...

"Nyt ollaan jännän äärellä, Zach! Kulttisuosikin jatko-osan paineet on toki taatusti kovat, mutta päästäänpähän myös kokemaan aikaisempi Greenvalen tapaus Switchilla.

Switchin pelaajia hemmotellaan nyt kovasti.

...

Totta perunassa aion hommata omani, pelaamista odottavien pelien lista se kasvaa entisestään, mutta minkäs teet.

Zach, tiesitkös että Smash Bros sai uudeksi pelattavaksi hahmoksi Banjon että Kazooien. Samalla myös julkistettiin uudeksi tulevaksi hahmoksi...Terry.

Melko semi-tuntematon tapaus, myönnetään. Itse toivoin enemmän Sir Arthuria Ghosts N' Goblinsista..."





Ensi viikoksi voisikin valmistaa töihin eväiksi 'syntivoikkareita'. Kalkkunaleikettä, muroja ja mansikkahilloa hankkimaan!

[Joni Ahonen]

https://www.youtube.com/watch?v=-VtI1AXmP6s

Vähän gameplaytakin tässä. Pelin graafinen ilme on sarjakuvamaisten ääriviivojen ja kirkkaampien värien ansiosta selkeämpi, mutta tavallaan pidin enemmän ensimmäisen pelin charmikkaan rumasta ja realistisemmasta ulkoasusta. Mutta tottumiskysymys. Ensin vähän säikähdin ovatko muuttaneet Yorkin kasvoja, mutta sama jätkähän tuo edelleen ääninäyttelijää myöten on. Ja hei, nähtävästi kaupunkia pääsee myös skeittailen tutkimaan.

Toivon on että peli samalla tavalla häiriintynyt ja rosoinen kuin ensimmäinenkin osa. Mielenkiintoista nähdä miten juonellisesti aikoo jatkaa ekan osan jälkeen, kun tarina kerrottiin aika napakasti loppuun.

[Salem]

Taidan nähdä unta, vai mitä Zach?

Gigsuu tänne heti kans!!

https://pelaaja.fi/uutiset/kahvit-tulil ... jastettiin

En olisi ikinä, siis ikinä, osannut haaveilla Deadly Premonitionin saavan jatkoa vieläpä vain Switchillä.

Huomenna varmaan pääsen harrastamaan kimppakivaa missien kanssa ja voitan lotossa.

Tätä peliä ei olisi itse Francis York Morgankaan osannut ennustaa vaikka Polly olisi tarjonnut aamukahviin kermaa maidon sijasta. Erinomainen syy olla Switchin omistaja, vaikkakin olen samaan aikaan paitsi hypeissäni, myös kauhuissani siitä mitä tuleman pitää. Loppujen lopuksi Deadly Premonition on kumminkin sellainen peli että kaikkien väärien planeettojen piti osua täydelliseen linjaan keskenään sen siittämisen yhteydessä. Pelkään vain että saadaanko moinen hullu nerokkuus tuotua takaisin uuteen peliin ilman että se vaikuttaisi teennäiseltä. Toivoa sopii.

Kenties pian saamme myös uutisen että Francis York Morgan saapuu Smash Brosiin? Amazing!

[Joni Ahonen]

Taidan nähdä unta, vai mitä Zach?

Gigsuu tänne heti kans!!

https://pelaaja.fi/uutiset/kahvit-tulil ... jastettiin

En olisi ikinä, siis ikinä, osannut haaveilla Deadly Premonitionin saavan jatkoa vieläpä vain Switchillä.

Huomenna varmaan pääsen harrastamaan kimppakivaa missien kanssa ja voitan lotossa.

Tätä peliä ei olisi itse Francis York Morgankaan osannut ennustaa vaikka Polly olisi tarjonnut aamukahviin kermaa maidon sijasta. Erinomainen syy olla Switchin omistaja, vaikkakin olen samaan aikaan paitsi hypeissäni, myös kauhuissani siitä mitä tuleman pitää. Loppujen lopuksi Deadly Premonition on kumminkin sellainen peli että kaikkien väärien planeettojen piti osua täydelliseen linjaan keskenään sen siittämisen yhteydessä. Pelkään vain että saadaanko moinen hullu nerokkuus tuotua takaisin uuteen peliin ilman että se vaikuttaisi teennäiseltä. Toivoa sopii.

Kenties pian saamme myös uutisen että Francis York Morgan saapuu Smash Brosiin? Amazing!

Meidän pitää Gigsun ja Salemin kanssa perustaa oma faniclubi tälle sarjalle.

[Nikkeli94]

Onkos muuten mistään kotoisin tuon Deadly Premonitionin PC-käännös?

[Silence]

Onkos muuten mistään kotoisin tuon Deadly Premonitionin PC-käännös?

Valitettavasti kyseessä on tyypillinen Japanilainen konsolilta pclle käännäs: Viikonlopussa kasaan pieraistu versio missä on lukittu ps3-resoluutio ja ruudunpäivitys. Muunmuuassa.

...Onneksi kaiken voi korjata fani-patcheilla.

[Gigante]

Onkos muuten mistään kotoisin tuon Deadly Premonitionin PC-käännös?

Sanotaanko nyt että mikäli jompikumpi konsoli löytyy, niin ensisijassa suositellisin mielellään konsoliversiota. Kyllähän tuon sai pelattua läpi, mutta QTE:t ovat aivan armottomat (liikaa nappeja), grafiikka tuppaa bugittamaan kiusallisesti, ruudunpäivitys ei tahdo aina pysyä hahmon tahdissa ja kaatusihan tuo muutamaan otteeseen. Onhan tuota toki korjattu aavistuksen verran sitten julkaisun, mutta älä odota ihmeitä ilman fanipätsejä, kuten Silence tokaisi.

Ps3:lla pelatessa tuli vastaan lähinnä ainoastaan yksi audiobugi, jonka sai korjattua ihan perinteisellä "levy ulos ja takaisin"-fiksauksella.

[ForWeAreMany]

Kyllähän tuon sai pelattua läpi, mutta QTE:t ovat aivan armottomat (liikaa nappeja), grafiikka tuppaa bugittamaan kiusallisesti, ruudunpäivitys ei tahdo aina pysyä hahmon tahdissa ja kaatusihan tuo muutamaan otteeseen.

Tää kertoo ihan yhtä paljon konsoliversioistakin.

[Tohtori Freeman]

Steamissa saa ilmaiseksi yhden lempipeleistäni. Total war shogun 2, voi perjantaihin mennessä sieltä lunastaa. Audiovisuaalisesti peli on aivan mestariteos. Käyttöliittymä ja grafiikka on kuin suoraan feodaalijapanin museosta. Taistelut tuntuvat ja näyttävät hyviltä, mitä ei voi sanoa kaikista muista sarjan peleistä. Pelin musiikkikin on niin hyvää, että sitä on käytetty jopa taitoluistelukisoissa.

:D kannattaa kattoo nopee

[ForWeAreMany]

Steamissa saa ilmaiseksi yhden lempipeleistäni. Total war shogun 2, voi perjantaihin mennessä sieltä lunastaa. Audiovisuaalisesti peli on aivan mestariteos. Käyttöliittymä ja grafiikka on kuin suoraan feodaalijapanin museosta. Taistelut tuntuvat ja näyttävät hyviltä, mitä ei voi sanoa kaikista muista sarjan peleistä. Pelin musiikkikin on niin hyvää, että sitä on käytetty jopa taitoluistelukisoissa.

:D kannattaa kattoo nopee

iha ok mut ootko kattonu steamista pelin alien isolation 2e siinä esiintyy koko ripleyn perhe eli myös amanda ripley ellen fanit saavat kauhistella ja pelottaahan se tietty vaikka ellenin liekinheitin ja muut
kannattaa kattoo nopee

[Silence]

En tiedä keitä kiinnostaa, mutta ainakin itseäni- vanhempien sukupolvien pelejä laadukkaasti emulaattorien korkeilla resoluutioilla ja boostatuilla grafiikoilla pelaavana apinana tämä on kiinnostava uutinen:

Playstation 2sen jo laadukas PCSX2 -emulaattori on saanut pitkään olleelle 1.4.0 version tilalle UUDEN 1.6.-version.


Hieman esimerkkivideota emulaattorin pelinpyörityksistä nähtävillä videossa:
https://www.youtube.com/watch?v=rFivwxmxFOE


(varsinkin Silent Hill 3nen näyttää ihan mielettömän upealta)