Olen pelannut Breath of the Wildiä 8 tuntia ja ollut todella hämmästynyt. Se mitä nyt pelistä kirjoitan, ei ole vain fanipojan hehkutusta, vaan aitoa hämmennystä. Peli uudistaa Zeldaa radikaallimmin kuin A Link to the Past ja Ocarina of Time yhteensä. Ja nyt en tarkoita, että pelissä on pari uutta esinettä ja Linkillä erilaiset kuteet.
Todella odottamaton ja rohkea veto on laittaa pelaaja yksin kulkemaan maailmassa ilman suurempaa ohjastusta. Se onkin todella huumaannuttavaa, sillä siis oikeasti kaikki alle pääsee liikkumaan ja kiipeilemään. Kun maailmassa näet jonkin vuoren kaukana, sinne voi aikuisten oikeasti mennä, maisemat eivät ole tekstuurikulisseja. Link voi kiivetä kuin Hämähäkkimies jopa pystysuoraa seinää, joka avaa tuplasti paikkoja tutkittavaksi. Vaikkei Wii U olekaan tehokas konsoli, tuli ekaa kertaa 10 vuoteen olo, että nyt näen pelin, jossa tekniikkaa käytetään merkittävästi hyväksi muuhunkin kuin vain grafiikkaan. Vapaus ei rajoitu vain liikkumiseen, jopa pulmat voi ratkaista omalla tavallaan. Enpä ikinä moisesta osannut edes haaveilla.
Tykkään siitä todella paljon, että Nintendo on tehnyt hyvin vähäeleisen pelin, jossa ei ole mahtipontista enkelikuoroa ja välianimaatioita selittämässä sekä hehkuttamassa kaikkea puhki. Kun alussa päästään erääseen tuttuun temppeliin, peli ei korosta tätä kuin hiljaisella pianomusiikilla. Nykypäivän mahtipontisten ja seksikkäiden tuotosten rinnalla Zeldan entistä vähäeleisempi ote on todella raikas tuulahdus. Tuli ihan tippa linssiin montakin kertaa pelin kauneudesta.
Breath of the Wild on peli, jonka jälkeen kaikki muut Zeldat tuntuvat jopa valjuilta. Zelda, joka yhdistää Dark Soulsia, Skyrimiä ja Shadow of the Colossusta sekä uusimpien Tomb Raiderien selviytymistä, ei voi tosiaan olla ihan huono.
Takaisin pelaamaan!