Nähtyäni itseni Silencen sarjiksessa olo on yhtä haikea kuin silloin kun suoritin platinatrophyn Deadly Premonitionin peluusta...Mikäli nyt saisin äkillisen sydärin, kuolisin sentään onnellisena.
Veikkailinkin edellisen sarjiksen ison M:n perusteella, että päästään näkemään uudet Moderoijat. Sivusilmällä kun taustaa katsoo, näkee rutosti kivoja yksityiskohtia. Eritoten edellisiä modeja ja töhrityn version Hunkin taulusta.
Upeat varjostukset, pakko myöntää.
Tietysti mikäli sisäinen kriitikkoni käskee jostain nipottamaan, niin meikän vasen silmä...noh, omissa töissäni se on yleensä [asiasta X] joko täysin kiinni tai sangen huomaamattomasti raollaan. Mutta toisaalta turha tästä on teikää syyttää, kun en ole asiaa vielä käynyt omissa töherryksissäni.
Oli kyllä kuin meikän suusta konsanaan nuo sanani esittäytymisruudussa.
Silence kirjoitti:No... yhdeksässä vuodessa kuka tahansa tekee harppauksia...
Itseasiassa tämä jälki lähinnä ärsyttää, sillä piirrän A4lle ja se on ihan naurettavan pieni paperikoko jotta saisin mitään oikeasti hyvännäköistä aikaan. Kaikki hahmot ja paikat ovat vain niin... yksinkertaisen karikatyyrimaisia että lähinnä yököttää.
Tiedän tuskasi, toveri hyvä. Harvoin itsekään olen täysin tyytyväinen omien sarjiksieni lopputulokseen. Valmistumisen jälkeen näen vaan virheitä, eikä työstö photohopilla piirrellen ole niin helppoa saati nopeaa kun kaikki luulevat.
Olen jo luonnostellut puolet valmiiksi niin luulen että kai tämä loppuun saakka viedään.
....Eri asia on että haluatko siinä vaiheessa enää että tämä viedään loppuun
Tunnen suurta häiriötä voimassa, sikäli kun mahdollisia ennusmerkkejä kykenen lukemaan. Mutta hitot, pakkohan tämä matsku on nähdä loppuun.