Koinpas äsken erikoisen hetken liikkuessani Barcelonan yössä. Kävin Hawaiji-clubilla tanssimassa paskasti salsaa ja jänistin heti, kun olisi pitänyt pari napata jostakin. Kävellessäni kohti hotellia, pysähdyin yhden erikoisen clubin sisäänpääsyn eteen, jossa poikkeuksellisesti ei ollut ovimiestä tai järjestyksenvalvojia. Clubin ovi oli rakennuksen syvennyksessä toisella puolella sivustaa. Kuikuilessani vähän vasemmalle, huomaan varjon liikettä ja tajuan, että nyt tulee joku ovimies sieltä ihmettelemään. Hetken kuluttua katson suoraan silmiin hämmentyneen näköistä nuorta miestä, josta ajattelen, että onpas näillä pehmeän ja kiltin oloinen ovimies tummien roikaleiden sijaan. Ennen kuin olen englanniksi kysymässä onko paikka auki tai että erehdyin osoitteesta, tajuan seisovani peilin edessä.
Koko seinän kokoinen peili hämäsi perusteellisesti ja en tunnistanut itseäni piilolinssien ja eri vaatteiden takia. Oli hämmentävää katsoa peilikuvaansa kuin vierasta uutta ihmistä, josta teki heti vilpittömän arvion. Ja olenhan minä kiltti ja vaaraton tapaus, sitä saanut monelta kuulla, vaikka sisällä joskus kuohuukin.
Ajattelin heti tyypistä, että hänen hämmentyneen ilmeen jälkeen tulee todennäköisesti naurahdus tai muu ystävällinen ele, ei v*ittuilua tyyliin, mitä sinä tänne tunget.
Joskus aikaisemminkin on tullut peilikuvaan törmättyä odottamasti, mutta ei koskaan näin voimakkaalla tavalla, vaikka tilanne kestikin vain puoli sekuntia.