Työelämä
Lähetetty: 13.03.2016 18:56
Tuli ajatus Opiskelu -topicin lisäksi tällaiselle osiolle. Osa foorumilaisista on jo työelämässä ja osa etsii duuneja. Tänne siis voisi kertoa mitä töitä tekee, halutessaan työhistoriastaan ja myös työnsaannin vaikeudesta, sillä tunnetusti hommien löytäminen saattaa olla vaikeampaa kuin ultra harvinaisen Pokemonin nappaaminen.
Omasta työkokemuksesta voin kertoa, että opiskeluaikoina minulla kävi varsin hyvä mäihä työharjoittelupaikkojen suhteen, sillä niiden kautta löysin kontakteja ja sain hyödyllistä kokemusta. Osan paikkojen kanssa olen vieläkin tekemisissä ja eräänkin henkilön kautta ollaan suunnittelemassa yhtä mielenkiintoista projektia, jonka apurahahakemukseen olen saanut kyseiseltä paikalta täyden tuen. Lisäksi olen pitänyt yhteyttä vanhoihin opettajiin, joista osa on tarjonnut mahdollisuuksia kuvataideleirien pitämiseen. Mitään pitkäaikaisia nuo hommat eivät todellakaan ole, mutta kokemusta yhtä kaikki.
Valmistuttuani kuvataiteilijaksi, päätin etten ala kamalasti stressaamaan tulevaa. Jos olisi perhe elätettävänä, olisi sitä enemmän syytä olla huolissaan. Olen päättänyt aktiivisesti hakea kuvataideopettajien sijaisuuksia, opetustöitä ja osallistua entisten työnantajien projekteihin. Nyt teen vähän taidekoululla mallin keikkaa, joka sekin on parempi kuin ei mitään. Ja toki aina on sekin mahdollisuus, että sitä menestyy taideuralla, mutta sen varaan ei kannata liikaa laskea. En edes oikeastaan unelmoi siitä, että elättäisin itseni pelkällä taiteella, koska pelkona olisi intohimon hiipuminen ja se etten mahdollisesti kestäisi muilutusta, jota osakseni tällä alalla saattaisin saada. Taideterapia kiinnostaa, jossa voisi työskennellä ihmisten kanssa ja jakaa oppimaansa hyvään. Jotkut ovat kyselleet miksen ala opettajaksi, mutta se ei olisi minun hommaa, sillä en haluaisi joutua palamaan koulunpenkille. Sijaisuuksia ja kursseja on mukava pitää, mutta opettajan aktiivinen työ ei sopisi minulle.
Saa nähdä mihin sitä päätyy elämässä. Myönnän että on oma jännittämisensä olla taidealalla, jossa voi oikeasti tapahtua ihan mitä vaan. Suhtaudun positiivisesti mahdollisuuksiini, vaikka leipä todennäköisesti tulee olemaan kapeaa.
Omasta työkokemuksesta voin kertoa, että opiskeluaikoina minulla kävi varsin hyvä mäihä työharjoittelupaikkojen suhteen, sillä niiden kautta löysin kontakteja ja sain hyödyllistä kokemusta. Osan paikkojen kanssa olen vieläkin tekemisissä ja eräänkin henkilön kautta ollaan suunnittelemassa yhtä mielenkiintoista projektia, jonka apurahahakemukseen olen saanut kyseiseltä paikalta täyden tuen. Lisäksi olen pitänyt yhteyttä vanhoihin opettajiin, joista osa on tarjonnut mahdollisuuksia kuvataideleirien pitämiseen. Mitään pitkäaikaisia nuo hommat eivät todellakaan ole, mutta kokemusta yhtä kaikki.
Valmistuttuani kuvataiteilijaksi, päätin etten ala kamalasti stressaamaan tulevaa. Jos olisi perhe elätettävänä, olisi sitä enemmän syytä olla huolissaan. Olen päättänyt aktiivisesti hakea kuvataideopettajien sijaisuuksia, opetustöitä ja osallistua entisten työnantajien projekteihin. Nyt teen vähän taidekoululla mallin keikkaa, joka sekin on parempi kuin ei mitään. Ja toki aina on sekin mahdollisuus, että sitä menestyy taideuralla, mutta sen varaan ei kannata liikaa laskea. En edes oikeastaan unelmoi siitä, että elättäisin itseni pelkällä taiteella, koska pelkona olisi intohimon hiipuminen ja se etten mahdollisesti kestäisi muilutusta, jota osakseni tällä alalla saattaisin saada. Taideterapia kiinnostaa, jossa voisi työskennellä ihmisten kanssa ja jakaa oppimaansa hyvään. Jotkut ovat kyselleet miksen ala opettajaksi, mutta se ei olisi minun hommaa, sillä en haluaisi joutua palamaan koulunpenkille. Sijaisuuksia ja kursseja on mukava pitää, mutta opettajan aktiivinen työ ei sopisi minulle.
Saa nähdä mihin sitä päätyy elämässä. Myönnän että on oma jännittämisensä olla taidealalla, jossa voi oikeasti tapahtua ihan mitä vaan. Suhtaudun positiivisesti mahdollisuuksiini, vaikka leipä todennäköisesti tulee olemaan kapeaa.