Resident Evil suomeksi

Viisi tuntia yöunta takana viimeisen kahden yön ajalta ja olin tänään leikata veitsellä etusormen irti väsyneenä purkaessani paviljonkia. Tällaista tällä viikolla...

Kirjoittaminen on hieman hankalaa ja perhoslaastari joko pitää, tai sitten on piiiiiiiiiiiitkästä aikaa tikkien aika allekirjoittaneelle.

Hyvänä uutisena voinen tosin mainita narauttaneeni alakerran paskaräppiä huudattavan k*sipään viimeisen kerran häätöjen eteen. Ei liene yllätys, että nämä viimeaikojen parin tunnin torkut ovat juuri kyseisen saastan aikaansaamia. Lähiviikkoina naurattaa ja tulen tarjoamaan koko foorumille kierroksen, kun häätö virallistuu.

Väsyttää niin perkeleesti... -_-

* Osoittaa äänimeisselillä viagraa-kaupittelevaa spämmibottia ja botti kaatuu samantien bluecreenin saattelemana maahan toimintakyvyttömänä.


Mitäpäs tässä taas... joudun olemaan taas kerran talon/kanojen/kollinvahtina porukoitten luona, samalla kun porukat, varsinkin äiti on kuntoutuksella.

Elikkäs äidin rintasyövän tilanne? Loppuikä säännöllistä hoidoissa käymistä, ainakin sen perusteella mitä sain kuulla siskolta. Pääsipähän sentään sairaseläkkeelle ja niinkin kusipäiseltä/kylmältä se minun suustani kuulostaa, onneksi pääsin jo muuttamaan pois kotoa omilleni. Tuntemukset ovat vaan lievästi sangen sekavat...



Mutta mitäpä meikälle? Talovahdin duunin lisäksi tiedossa olisi työkkärin kautta tod. näk. työkokeilua. Ovatko nämä työkokeilut sitten sitä kamalaa painajaista mitä suoli24:n väki väittää, jää nähtäväksi. Hyvällä tuurilla saan sentään edes jotain lisää työttömyystukien lisäksi puurtamisestani. Pääsinpähän edes nauttimaan vapaudestani nämä pari kuukautta.


Taidanpa tässä palailla piirtämiseen pariin, kun muutakaan tekemistä en tälle viikolle keksi.



* Potkaisee maassa makaavalta spämmibotilta pään irti.

Melatoniinilla on lääkkeenä nautittuna taipumus vääntää vatsa mutkalle. Tuli koettua sekin ikävän kautta pari päivää sitten kotimatkalla. Aivan silmittömän pistävä infernaalinen vatsakipu alkoi n 30 minuuttia ennen kotiovea. Periaatteen miehenä puristin pakarat yhteen ja kärsin ennemmin kuin menen puskaan. Pääsin ikuisuudelta tuntuvan loppumatkan jälkeen kotiin ja sitä helpotuksen määrää kun ylipaineistetun suolen pääsee tyhjentämään. Mutta siitähän ne ongelmat vasta alkoivatkin, nimittäin ummetusta podin pari tämän jälkeistä päivää ja tänä aamuna pystyin vihdoin voitontanssia vääntämään kun aamukanki tuli normaaliin aikaan ja normaaliin tapaan ilman mitään tuskan vääntelyjä. Oletan tuon episoodin johtuvan melatoniinista, koska hieman mietittyäni suoli alkaa puskea tavaraa normaalia aikaisemmin jos olen ottanut edellisiltana melatoniinin. Tarinan päällimmäisenä opetuksena lienee kuitenkin että kuunnelkaa sitä kehoa mitä se teille viestittää.

Muuten kuuluu ihan hyvää. Syksyn pääsykokeisiin tullut luettua aika laiskasti, mutta ehkä sitä nyt reipastuisi kun alle kuukausi enää aikaa.

Tänään on sitten lopputyönäyttelyn avajaiset Tampereella 18 - 21. Jännittää saakelisti ja tein töitä galleriassa yön ylitse. Eniten ärsyttää kun saan koko ajan viestejä ja soittoja kavereilta ja tutuilta etteivät päässekään avajaisiin. Kukaan perheenjäsenistä ei taaskaan pääse, mutta heillä on ymmärrettävästi kiireitä. Toivottavasti edes noin 10 ihmistä saapuisi, kutsuja lähetin yli 60.

Kaikki foorumilaiset Tampereelta ovat tervetulleita!

No hitto, olisin voinut tulla poikkeamaan mutta katselin telkkaria krapulassa koko päivän niin en huomannut viestiä aikaisemmin.

whatever kirjoitti:No hitto, olisin voinut tulla poikkeamaan mutta katselin telkkaria krapulassa koko päivän niin en huomannut viestiä aikaisemmin.

Hitto! Paljon menetit, itketin puheellani ihmisiä. Tuu huomenna tai joku muu viikonloppu! Auki pe -su klo 12 - 18.


OLI PARAS ILTA!!!

Ehkäpä tätä foorumia pitäs kurkata aktiivisemmin, sillä eilen olisi hyvin ehtinyt. Whateveriä lainatakseni, Hitto! Mutta jos tänään kaikki menee kuin elokuvissa, voisi ilmaantua päivän loppusuoralla.

Eilen oli melkoisen kiireinen päivä. Tuli käytyä hautajaisissa ja tuli nähtyä taas pitkästä aikaa sukulaisia sen yhteydessä. Englannistakin oli muutama vieras saapunut ja heitäkin oli mukava nähdä, vaikka surullinen päivä olikin.

Illalla tuli vielä käytyä jäähallilla katsomassa lätkää ja mukavaa oli. Koitin vielä illalla pelailla, mutta ei siitä mitään tullut. Tänään en tee kyllä yhtään mitään, vaan otan nyt ihan rennosti.

Njaa-hahz...onpahan tämä ollut mielenkiintoinen päivä. Kuvitelkaa nyt itsekin miltä tuntuu, kun käydessänne kävelylenkillä pulloja keräilemässä ja löydätte sattumalta pusikosta muovikassin jonka sisältä löytyy käytetty kolmospleikkari, pari ohjainta ja pari peliä. Ei siis mitään hajua, miten moinen olisi voinut päätyä pensaaseen lojumaan.

Nappasin kassin tietysti talteen, jotta sää ei raiskaisi pakettia entisestään. Tulihan tuo värkki putsattua kaikesta roskasta, kosteudesta ja liasta mitä se oli, pelikotelon kunnon perusteella, muutaman päivän aikana ehtinyt keräämään. Lyhyellä testauksella laite näyttää toimivan, mutta itse konsolilla ei ole liiemmin, paria peliä kummemmin pelailtu.

Kyllähän tässä nyt kuumottaisi aikas pirusti ilmainen pleikkari, mutta ehkä kuitenkin olisi viisainta tehdä tästä värkistä jonkinmoinen löytöilmoitus ja katsoa löytyykö ihmistä joka voi todistaa konsolin omakseen. Saas nähdä miten tässä löytötapauksessa tulee käymään.

Vaikea uskoa siitä olevan viikko, kun oli lopputyönäyttelyn avajaiset. En ole koskaan ollut niin stressaantunut kuin viikko sitten, jolloin jäin ripustusta edeltävänä iltana galleriaan yöksi viimeistelemään yhtä isoa maalausta. Pääni oli oikeasti haljeta, sillä opettaja tuli ulkopuolisen ohjaajan kanssa ripustusta valvomaan, ja pelkäsin, että kusen näyttelyn pääteoksen. Onneksi sain maalauksen valmiiksi, mutta en ehtinyt nukkumaan kuin pari tuntia ja syömään ennen avajaisia paljoakaan.
Yksi asia mikä minut pelasti, ja on aina pelastanut, on kävely. Jos stressi puskee niin kovaa, että pää räjähtää, lähden pitkälle kävelylenkille. Ei auta mennä sänkyyn makoilemaan, koska nukahtamisesta tulee vain morkkis. Kävely kirjaimellisesti jäähdyttää pään ja selkiyttää ajatukset.

Mutta syyskuu oli kyllä oikeasti yhtä painajaista, sillä asuin pari viikkoa kauheassa läävässä, josta syystä tuli äkkimuutto, sairastuin vatsatautiin, olin unohtanut kirjoittaa 20 sivun mittaisen raportin vaihtovuodesta, jota oli aikaa tehdä vain reilu kaksi viikkoa ja lisäksi oli tämän näyttelyn pystytys. Avajaisissa olin jälleen aika nuutunut, mutta ne menivät onneksi enemmän kuin täydellisesti, eikä kukaan arvannut kuinka kovan työn takana kaikki olikaan.

Aloitin hiljattain opiskelun Joutsenossa, minkä takia foorumilla käynti jäänyt vähemmälle. Hyvä fiilis kyllä jäänyt opiskelusta ja on kyllä melkoiset hypet ensi kesänä tapahtuvasta opintomatkasta japaniin.

Ihan mukavia kuuluu tällä hetkellä. Päällimmäisenä mielessä vähän yli viikon päästä oleva muutto Helsinkiin. Uusi kämppä on kivalla alueella lähellä yliopistoa ja rahaakin tulee säästymään melkoisesti kun matkakustannukset yms vähenee reilusti. Ostin tuossa taannoin myös uuden kannettavan. En pelaa mitään hirveän vaativia pelejä mutta on se kyllä kiva kun voi pitää asetuksia korkealla näissä joissain nettipeleissä mitä lähinnä koneella pelaan. Syksy on ollut taas kaunista aikaa, oikein kiva kun on värikästä, lehdet tipuu puista ja on sellainen virkistävä ja raikas tuuli.

Eipäs ole vähään aikaan tullut kirjoitettua mitään vaikka aktiivisesti olenkin lurkannut. Eilen tuli käytyä pitkästä aikaa Tallinnassa. Hitto, kun suunniteltiin jo keväällä faijan kanssa reissua, mutta ei koskaan sitten ollut aikaa lähteä. Nyt sitten viimein oli syysloman ansiosta. Loppuviikko meneekin varmaan koulutöiden kanssa, kun oma osaaminen on jäänyt aika pahasti jälkeen lähinnä oman laiskuuden ansiosta. Ja porukoilla, kun vietän koko viikon niin ei täällä oikein muutakaan pysty tekemään kämäisen läppärin kanssa. Rahatkin alkaa olemaan sen verran tiukilla ettei pysty pahemmin edes dokaamaankaan.

Helekkari...unirytmi, missä olet? On kumma, että heti kun pitää alkaa käymään säännöllisesti jossain, niin heti silloin alkaa aamuisin väsyttämään niin maan penteleesti.
Työkokeilujen merkeissä on aloiteltu tätä viikkoa, kokoonpanon puolella. Päivät menevät pitkälti semmoisessa, simppelin yksitoikkoisessa näpertämisessä, mutta saanpahan sentään kuunnella luvan kanssa musiikkia työtä tehdessä.

Huomenna vaihteeksi sitten työhaastatteluihin. Kuinkahan monta yliosaajaa tulee jyräämään minut silkan työkokemuksen perusteella tällä kertaa?

Jaah, se ois huomenna lähtö kohti Maltaa

Lento lähtee kuuden aikaan aamul ja on perillä viiden maissa niin on hieman odottelua, mutta paluu lento on parempi. Kuudelt illal lähtö ja perillä 12 päivällä eli yö lentoasemalla. Ei se haittaa kun pääsee tapaamaan tuttuja ja nauttimaan auringosta.

Juu elikkäs, on ollut vähän äksöniä elämässä viimeisen kuukauden aikana. Erottiin tosiaan tyty-yden kanssa (onneksi ilman mitään suurempaa draamaa ja ollaan vielä oikein hyvissä väleissä) ja tämän seurauksena tietenkin muutettiin erilleen (jos en ihan väärässä ole, niin asun melkein Massen naapurissa ). Eilen sain sitten omasta muutosta hoidettua noin 95% ja vittu että osasi olla rankka päivä. Tässä viikonlopun aikana pitäisi vielä laitella kamoja aloilleen, mutta nyt on ihan overall fiilikset koko hommelista. Telkkari pitäis jostain vielä hommata, mutta enpä sillä tällä hetkellä muuta tekis ku pelais PS4:ää ja sama hoituu myös tietokoneen näytöllä, joten sillä ei ole kiirettä. Illasta tosiaan pitää kerätä sen verran voimia että saisi kasattua maailman vittumaisimman kirjahyllyn ja pitäisi kaapit sun muut siivoilla vielä. Hommaahan tässä on vielä semipaljon, mutta suurin bonus on se, että koulu on kirjaimellisesti kivenheiton päässä. Huomenna voisi sit pysähtää halvoilla sunnuntaikaljoilla kun koko urakka on saatu pakettiin

ForWeAreMany kirjoitti:Juu elikkäs...

Mitäs helvettiä? Ensinnäkin, voimia parisuhteen päättymiselle. Itsellä ei ole moisista kokemusta, mutta ei varmaan ole helppo paikka. Ja toisekseen, jos "Nuijikseen" muutit niin ebin. On kyllä erittäin mukavaa, kun koulu on lähes kirjaimellisesti kivenheiton päässä.

Masse kirjoitti: Ja toisekseen, jos "Nuijikseen" muutit niin ebin. On kyllä erittäin mukavaa, kun koulu on lähes kirjaimellisesti kivenheiton päässä.

En ihan nuijiksen hoodeille muuttanut vaan siihen rinnakkaiselle kadulle, minkä varressa MAMK on. Hyvä kun Mikpoli on lähes kirjaimellisesti kivenheiton päässä tästä, niin ei vaadi ihan niin paljon voimia sotkea torstaiaamuisin darrassa kuuntelemaan asiaa tietokannoista ja tietovarastoinnista.

Tässä taas tyhjänpanttina koneella, mitäpä muutakaan.

Porukat painelivat sitten Turkkiin kahden viikon paistumislomalle jättäen allekirjoittaneen pitämään huolta silmäpuoli-kissasta, adhd-koirasta ja huuto-kollista. Paska puoli hommassa on vain se, että nyt joutuu sitten ramppaamaan kahden osoitteen välillä alvariinsa.

Väsymys painaa mieltä, kun unta ei täyskuun aikoihin saa. Lisäksi pitää huolehtia elukoiden lisäksi ylläpidosta kahdessa paikassa, lenkittää koiraa (joka on isompi sakemanni) kahden tunnin verran päivittäin ja vielä ehtiä tekemään omatkin asiansa siinä välissä, mikä käytännössä tarkoittaa yötöntä alkuyötä. Energiajuomaan jää (joko helvetti taas?) koukkuun, halusi tai ei.

Jos vain nyt saisi tuon projektin määriteltyyn pisteeseen asti tällä viikolla...

Vai on se jo marraskuu. Pitää saada kirjoitettua lopputyötä koskien tutkielma ja tehdä vielä online portfolio, niin sitten pitäisi alkaa olemaan homma pulkassa. Kun kouluhommat hellittävät, voin alkaa keskittymään enemmän omiin taideprojekteihin ja jälleen myös piirtämään sarjakuvia.

Kävin Helsingissä, jossa minulla oli sovittu tapaaminen esiintyjäkouluttajan kanssa, jolta halusin saada vinkkejä mallimaailman juttuihin ja esiintymiseen yleisesti. Kyseinen nainen on tehnyt mallin töitä ja ollut joskus missi ehdokkaanakin. Oli kyllä tosi mielenkiintoinen tapaaminen hänen kanssaan ja hauskaksi meni, kun opettelimme eräässä häkkivarastossa korkkareilla kävelemistä yhdessä. Muistan vissiin aina sen hetken, kun kävelimme varastossa kohti toisiamme ja yritin kopioida hänen keimailevaa askeltamistaan, joka oli tosi vaikeaa, kun samalla tämä upea nainen flirttailee läpitunkevalla katseellaan siihen malliin, että olisin ilman korkkareitakin meinannut lentää nurin.

Muuta oli oikeasti hyödyllinen tapaaminen, jossa tuli paljon uutta tietoa. Tämä kyseinen henkilö tulee varmasti saamaan aina kutsun jokaiseen näyttelyni avajaisiin, jotta pääsee näkemään minun smoothia liikkumista.

ForWeAreMany kirjoitti:...sotkea torstaiaamuisin darrassa kuuntelemaan asiaa tietokannoista

Access on paras Ja Office-ohjelmat

typewriter kirjoitti:

ForWeAreMany kirjoitti:...sotkea torstaiaamuisin darrassa kuuntelemaan asiaa tietokannoista

Access on paras Ja Office-ohjelmat

SQL on paras ja siitä peräisin oleva autismi

typewriter kirjoitti:Access on paras Ja Office-ohjelmat

Meillä alkaa juuri huomenna Accessin opettelu. Kinostus aika nollissa, mutta pakko raahautua tunnille jos haluaa päästä opintojaksosta läpi. Word-tenttikin meni rimaa hipoen läpi, kun lintsasin tyyliin puolet tunneista.

Masse kirjoitti:

typewriter kirjoitti:Access on paras Ja Office-ohjelmat

Meillä alkaa juuri huomenna Accessin opettelu. Kinostus aika nollissa, mutta pakko raahautua tunnille jos haluaa päästä opintojaksosta läpi. Word-tenttikin meni rimaa hipoen läpi, kun lintsasin tyyliin puolet tunneista.

Mitä word-tentissä ees kysytään?

NightFan kirjoitti:Mitä word-tentissä ees kysytään?

Piti vain muokata jotain tekstejä järkevän näköisiksi ja tehdä joukkokirje.