Tän takia keskitän työnhaun pk-seudulle eikä seikkailufiilistä Valamoon lähtemiseksi siis liiemmin löydy...
Henk. Kohtasesti suosittelen keskittämään haut muualle.
Parasta olla vähintään Mafiatasoiset suhteet/verkostoitumiset tai helkutinmoiset työkokemukset (ainaskin se 5-10 vuotta), sillä ilman moisia ominaisuuksia on ihan turha loistaa ryhmähaastatteluissa.
Nimim:
Helkutin monta vuotta työttömänä.On kyllä alkanut käydä mielessä, että pitäisköhän stalkata seuraavan haastattelupaikkaan mentäessä työnantajan perheenjäsenet sun muut tärkeät henkilöt ja kokeilla vanhan koulukunnan kiristystä.
"Sulla on nätti tytär. Haluatkos, että se pysyy sellaisena?"
"Haluatko, että aamulla herätessäsi vieressäsi nukkuu koira kokonaisena vaiko osissa?"
"Kai sulla on palovakuutukset kunnossa? Voin jeesata sen suhteen...pientä maksua vastaan tietysti."* tähän väliin vielä kummisedän teemamusiikkia, appelsiinihampaat ja marionetti-esitys.Apple kirjoitti:Joni Ahonen "Mitä sarjaa seuraat?" -topicissa kirjoitti:...vitoskaudella tuli kohta, jossa aloin kokemaan suuria sympatioita heitä kohtaa ja toivomaan, että he saavat toisensa. Vähän hassua, en näe insestiä hyvänä, mutta he ovat maailman ainoa poikkeus.
Silloin kun insesti on kahden ihmisen välinen juttu (toisin siis kuin GoT:ssa) eikä siihen sekoiteta kolmatta osapuolta (eli tehdä lapsia), ei siinä meikäläisen silmissä tehdä minkäänlaista syntiä...
Transvestisuus painii kans vähän samassa sarjassa.
...
Ymmärrettävän inhimillisiä fiiliksiä, mutta ihmisiä ne transutkin on. Sori paasaamisesta. Välillä täytyy vähän provoilla.
Itselläni tulee hyvin usein insesti-suhteista mieleen kaikki mahdolliset sisäsiittoiset hillbilly-stereotypiat ja muut sukurutsaukset, vaikka toisaalta suhde ei automattisesti tarkoitakaan lapsien tekemistä. Kyllä tuossa silti homma tuntuu pitkälti sangen hämärältä. Muuten pystyn hyväksymään erikoisemmat suhteet, mutta ne jotka liittyvät sisaruksiin, lapsiin tai eläimiin menevät ainakin itselläni totaaliseen "STOP-sign"osastoon.
Kyllähän transvestiitin läsnäolo voi aiheuttaa melkoisesti hämmennystä, mutta Ahosen tavattua, voin todeta että ei tuossa itsessään liiemmin mitään pelättävää ole.
Nyt kun näistä seksuaalivähemmistöistä tai vastaavista puhuttiin, olen havainnut netin perusteella että aseksuaaleihin suhtaudutaan aika helkutin usein tyyliin: "Se on vain vaihe", "Ei semmoisia olekaan", "Eivät vaan ole saaneet kertaakaan", "jokin trauma lapsuudesta, siitä se johtuu" tvs yms. Eikö tuolle poppoolle ole tullut mieleen, että joillekin ihmisille seksi ei vaan ole se elämän suuri tavoite?