Palasin Japanista. Reissu onnistui yli odotusten. Korvasi moninkertaisesti lopputalven kamalan Englanti+Puola reissun, jossa kaikki meni päin helevettiä.
Saapuessani Osakan kentälle, pahin pelkoni toteutui: en päässytkään passintarkastuksen läpi. Japaniin saavuttaessa pitää tarkasti kirjoittaa lomakkeeseen osoite, jonneka jää. Minulla ei ollut hajuakaan kaverini osoitteesta ja puhelimeni ei toiminut ollenkaan. Virkailijoille selitin tilanteeni ja aloin oikeasti tunnin odottamisen jälkeen panikoimaan, että tähänkö tämä matka nyt perkele tyssäsi. Onneksi lopulta eräs sievä Japanilainen lentovirkailija sai soitettua kaverilleni ja kirjoitti osoitteen minulle ylös.
Eli muistakaa Japaniin matkustaessa laittaa ylös osoite, johon majoitutte! Passintarkastuksen yhteydessä otetaan myös sormenjäljet ja kuvat kaikista matkustajista.
Päästessäni viimeinkin asemalta, vuoden mahtavin viikko alkoi. Japanissa on tosi kesäinen, suorastaan trooppinen sää. Populaa on ihan järkyttävästi ja liikkuminen junissa tai metroissa tuntui tosi sekavalta ilman kaverin apua. Kaverillani oli pieni yksiö ja hänellä sattui olemaan koulusta vapaapäiviä tuloni aikana. Vierailimme peliparaatiiseissa, eli Superpotato -liikkeissä, joissa myydään tuhansittain kaikkien alustojen pelejä CIBeinä ihan pilkkahintaan NESistä lähtien. Vähemmästäkin meinasi taju mennä, kun ei ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa elämässään ennen.
Oli outoa nähdä harvinaisuuksia parinkympin hintaan ja löytää pelejä, joista ei ole koskaan kuulutkaan. Niistä lisää viimeisin hankintanne -topicissa. Myös Silencen mainitsemat pienten elekroniikkaliikkeiden pelitarjonta sai leuan loksahtamaan lattiaan.
Reissulla koin ihanan tunnelmallisia hetkiä, kun iltaisin alkoi kuulumaan heinäsirkkojen siritystä. Tuli mieleen joitakin pelejä ja animesarjoja noista hetkistä. Muutenkin tajusin miten paljon olen jo elänyt pelien ansiosta Japanin maailmaa.
Kaupoissa asiakaspalvelu oli hämmentävän ystävällistä ja etenkin yhden kirja/pelikaupan söpön naismyyjän monet niijaamiset vielä poistuessamme kaupasta, sai minut hyvin hämmentyneeksi. Japanilaisten käytöstavat ovat kyllä aika vau ja naiset syötävän söpöjä.
Herätin aika tavalla katukuvassa huomiota, sillä kaverini huomasi kuinka eräs mies otti salaa minusta valokuvia junassa.
Reissusta olisi vaikka kuinka kirjoiteltavaa, sillä se meni täydellisen mukavasti. Suomeen oli silti tosi mukava palata ja meillä oli tänään koululla tehtävä mennä pitämään vanhainkotiin muistisairaille tuolijumppaa. Ensin ajattelin ettei voisi koko homma vähenpää kiinnostaa reissun jälkeen, mutta tuokio menikin oikein mukavasti. Jutelessani vanhoille leskille, he piristyivät niin, että yksi jopa rupesi kopeloimaan minua.
Teen pienen videon vierailemistani pelikaupoista tänne ja pistän kuvia peliharvinaisuuksista nörteille nähtäväksi. Tosi hyvä fiilis jäi reissusta.
PS. Aika samaa olen kokenut Silencen tavoin, mutta onneksi elämässä alkoi lopulta tulla vastaan myös mukavia ihmisiä. Yksikin kiva kaveri riittää.