Mitä sarjaa seuraat?

Valvojat: Gigante, Joni Ahonen

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Joni Ahonen » 26.06.2017 19:43

whatever kirjoitti:Ykköskausi tuli joskus aikoinaan katsottua Suomen telkkarista, mitähän olisin ollut, jotain 15v. tjms. niin ei sitä silloin osannut arvostaa ja pidin sarjaa pitkään ihan yliarvostettuna hömppänä. Pelkäsinkin että mielenkiinto lässähtää katsoessa ykköskautta uusiksi, mutta ei jumalauta... tuli vahingossa maratoonattua koko kausi yhdeltä istumalta, ja täähän on itseasiassa ihan helvetin hyvä. Kakkoskausi on yhä latauksessa, sormet syyhyää odotellessa valmistumista.


Mulla aika sama. Siis vaikka 6 vuotta sitten katsoessani ekaa kertaa koko Twin Peaksin tykkäsin siitä kovasti, niin vähän pelkäsin tässä toukokuussa, että olikohan se vain sitä hypeä, johon olin itseni valmentanut. Onneksi ei, sillä ykköskausi on aivan uskomattoman taitavasti käsikirjoitettu, näytelty, ohjattu ja kaikkea, eikä sen tehoa vähemmä ollenkaan se, vaikka tietäisi jo kaiken. Yllätyin siitä miten fiksusti sarja onkaan käsikirjoitettu, sillä jotenkin muistin, että omituisuuksia olisi vain itse omituisuuksien takia lisätty, mutta kaikkeen saadaankin tosi hyvät selitykset ja hahmojen motiivit ovat todella inhimilliset loppujen lopuksi.

Paras kausi ikinä tuo ykkönen mitä on tehty telkkariin. 8-)
Avatar
Joni Ahonen
Moderaattori
 
Viestit: 2323
Liittynyt: 01.03.2014 12:13
Paikkakunta: Suomessa

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Juripa » 01.07.2017 00:37

Sisältää spoilereita Twin Peaksin uusista jaksoista!

Vähän hitaasti tuo uusi Twin Peaks on alkanut, mutta eikö tämän pitänyt olla joku 18-osainen elokuva? Pidin kahdesta ekasta kaudesta, mutta tämä kolmoskausi alkaa olla jo pakkomielle :D

Onko joku nähnyt uusimman jakson (8)? Se kyllä herätti aika paljon semmosia Mitä mä just katoin-fiiliksiä. Siis mitä hemmettiä tässä tapahtuu? Laura Palmer onkin joku ufo? Mutta eihän tuossa ole mitään selkoa. Jos Laura Palmer syntyi 1971, ja nuo edellisjakson tapahtumat sijottui 60-luvulle. Ainakin se selitti mistä Bob sai alkunsa. Ja kauan Dougiella kestää että tulee järkiinsä? Mutta mikä nyt Twin Peaksissa on normaalia? :D

Tällä kaudella on myös ollut todella klassisia kohtauksia. Kohtaus, jossa Becky veteli huumeita ja hänen kasvoja kuvataan auton kyydissä oli todella hieno. Ja olihan siinä parin minuutin lattian kuuramisessakin "jotain". Ja musiikeista vielä pitää mainita, että on kyllä hyvää. Varsinkin tämän blondin esitys. Voisi melkein harkita soundtrackin ostoa.

Kallu kirjoitti:Uutta Twin Peaksia on tullut katseltua. Jännää miten voi olla samaan aikaan niin pirun hidastempoista ja kaptivoivaa. Viime jaksossa kun kuvattiin pari minuuttia baarin lattian siivousta ei voinut ajatella muuta kuin "tämä on sitä TAIDETTA"... Mutta olen kyllä tykännyt paljon. Onko kukaan muu seurannut?


Hei jes, mä en ookkaa ihan pimee. Mä luulin olevani ainoa joka näki myös tuossa kohdassa taidetta :D

Uusista hahmoista parhaat on ehdottomasti Fuck You-Diane ja Janey-E. Ihan loistavia! En olisi uskonut Dianen olevan tommonen räväkkä rääväsuu. Diane ei periaatteessa ole uusi hahmo, mutta tällä kaudella näemme hänet ensimmäitä kertaa. Cooper aina äänitti hänelle niitä poliisijuttuja ensimmäisellä kaudella. Mutta missä on Audrey?

Ihan helkkarin hyvä sarja, vaikka ei kaikki varmasti tästä tykkää. Ja kuten sanoin aiemmin, alkaa Twin Peaks olla jo pieni pakkomielle. Jotenkin surettaa, että ollaan jo kauden puolessa välissä. Sitä niin haluisi tietää miten kausi loppuu, mutta toisaalta haluaisi, että tämä vain jatkuisi ja jatkuisi. Onhan tätä odotettu kuitenkin niin kauan :D
Kuva
Avatar
Juripa
 
Viestit: 79
Liittynyt: 04.03.2014 16:53

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Joni Ahonen » 03.07.2017 22:16

Buffy Season 1


SPOILUJA!!!

Eka kausi nyt katsottu läpi ja täytyy sanoa, että meno parani loppua kohden selvästi. Etukäteen en Buffystä tiennyt muuta kuin sen, että Sarah Michelle Gellarin kasvot kaunistivat 2003 lokakuun Pelit-lehden kantta. Vuosien uumoilun jälkeen oli nyt pakko ottaa selvää tästä, kun kerta Niko Nirvi ja Silence kehuivat sarjaa niin kovasti. :)

Aloitus yllätti, sillä oletin Buffyn olevan täysin tietämätön kyvyistään ja kaikista vampyyreista. Sarja alkaa tosi vauhdikkaasti eikä päähenkilön menneisyyttä ja kykyjä selitetä paljoakaan, josta syystä piti välillä tarkistaa, että onhan tämä varmasti eka kausi. Buffystä tuli heti ekan jakson jälkeen mielleyhtymät Smallvilleen, jota aikoinaan katsoin hyvinkin innokkaasti. Sarjoilla on paljon yhteistä, jossa jokaisessa jaksossa jokin demoni ottaa yhden oppilaan valtaansa tai tapahtuu muuta pahaa koulussa.
Sarjan tunnari huvitti ja oli alkuun pettymys, koska se kuullostaa vain jonkun unohdetun high school-bändin lämmittelybiisiltä. Kauden edetessä aloin kuitenkin digata biisistä ja muutenkin ysärimeno viehätti kovasti; teinihahmot eivät räplää älypuhelimiaan ja istu päivät pitkät facebookissa.


Hahmoista jokunen sana. Itse Buffyyn kohdistui odotuksia, koska halusin kovasti uskoa, ettei hän ole vain yhdellä ilmeellä varustettu blondibimbo. Ei onneksi olekaan ja täytyy sanoa, että tyttöenergia viehättää. :mrgreen: Buffy on samaan aikaan aito teini, itsevarma, kyllästynyt, vahva ja herkkä. Totta puhuakseni aloin kovasti viehättymään Buffystä ja hänen suurista valuvista silmistään kauden edetessä. Ja onhan se nimi Buffy, joka lausutaan paffi, tosi höntti ja söpön kuuloinen. Yllätyin kovasti American Piestä tutun Alyson Hanniganin mukanaolosta, joka on myös söpö ja pidettävä hahmo. Xander näytti ja näyttää edelleen b-luokan komedian sivuosahahmolta, mutta olen iloinen, että Buffy ystävystyy sarjassa koulun hylkiöiden kanssa. Giles on pitkäpiimäinen tyyppi, jonka rauhallinen ääni on samaan aikaan kunnioitusta herättävä sekä unettava, kuten koko tyyppikin, mutta hyvällä tavalla. Angel toi pahat mielleyhtymät Twilightin ahdistuneisiin komistusvampyyreihin, jonka murjotus alkoi ottamaan päähän. Hassua kyllä, yksi Buffyn kiinnostavimmista asioista on se kuka onkaan "se oikea" Buffylle.

Jaksot olivat suurimmaksi osaksi siis päteviä ja viimeisen kiekon neljä jaksoa paransivat menoa tuntuvasti. Kauden päätös oli paras kaikista, jossa lopussa oli mahtavaa kuulla tunnari Buffyn mennessä tappamaan pääpahista vitun vihaisena. Loppujakson vakavuus jopa teki vaikutuksen ja Xanderin tunteiden paljastus, joka on ollut lähinnä vain vitsailun kohde sarjassa, oli aidosti aika vakava ja kosketti minua henkilökohtaisesti. Myös koulun suosituimmasta tytöstä paljastui lopussa vähän uusia puolia.


Kuitenkaan en vielä todellakaan ymmärrä Buffyn ympärillä olevaa hehkutusta. Tai tavallaan voin ymmärtää, jos seuraavilla kausilla hahmot alkavat kehittymään ja ottamaan loppujaksojen kaltaisia harppauksia, jolloin ne tuntuvat pidettävimmiltä. Kuitenkin nyt tuli Buffystä sellainen fiilis, että kyseessä on vähän typerä teinisarja, jossa Sunnydalen high schoolissa saisi pitää hiljaisia hetkiä joka viikko oppilaiden ja opettajien joutuessa murhatuiksi. Vähän huvitti sarjan kevyt asenne tapahtumiin, kun Twin Peaksissa yhden Laura Palmerin murhaa itketään monta vuotta, Buffyssä jopa osa oppilaista muuttuu näkymättömiksi, kun kukaan ei välitä heistä. ;)


Mutta joo, ostan seuraavan kauden. Alkoi vähän kiinnostamaan miten tämä tästä etenee ja kuulemman mukaan paranee.

***/*****
Avatar
Joni Ahonen
Moderaattori
 
Viestit: 2323
Liittynyt: 01.03.2014 12:13
Paikkakunta: Suomessa

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Joni Ahonen » 21.07.2017 22:27

Buffy Season 2

SPOILUJA!!! SPOILUJA!!!

Tulipa 22 jaksoa katsottua vikkelään, vaikka ensiksi huokasin syvää niiden määrää. Buffy jatkuu tutulla meiningillä. Alkuun toinen kausi vaikutti todella tylsältä, kun edellisen kauden pahista yritettiin herättää henkiin ja pelkäsin joutuvani taas kuuntelemaan saman vamppyyrin uhoamisia. Onneksi Buffy päätti pistää ykköskauden pahiksen tuusan nuuskaksi, kirjaimellisesti. Mutta sitten oli vielä tämä ankea pikkupoika, jota kaikki vamppyyrit nöyristelee siihen tapaan, että tekisi mieli lähettää Kummelien Pikku Henry sinne piilopaikkaan vittuilemaan kaikille verenimijöille: https://www.youtube.com/watch?v=EUKR6Idu0Mk

Onneksi täysin turhaksi jäänyt pikkupoika tapetaan aikas yllättäen pois sarjasta, joka palautti heti vamppyyrien kunnioituksen takaisin. Edelleen jäi kyllä hämärän peittoon koko pojan funktio sarjassa, mutta antaa olla. Uudet rakastavaiset pahiksina kiinnostavat heti tuplasti enemmän ja Angelin muuttuminen saadessaan pesää, oli kakkoskauden mielenkiintoisimpia juonenkäänteitä.


Koska jaksoja on paljon, niin mukaan mahtui niitä tosi turhia täytejaksoja, joissa joku koulun oppilas on demonin vallassa tai muuta tylsää, jossa itse pääjuoni ja hahmojen suhteet eivät etene mihinkään. Suosikkejani kaudella oli hauska Halloween -jakso ja hauskin kaikista Xanderin muuttuminen kaikkien naisten ykkösmieheksi. Ylivoimaisesti paras jakso ikinä Buffyssä on ollut loistavan pelottava ja dramaattinen Passion, jossa Angel jopa tappaa yhden tärkeän hahmon. Myös muita dramaattisia jaksoja mahtuu mukaan, joissa jännitys kiristyi koko ajan.

Cordelin ja Xanderin suhdetta odotin koko ajan ja totta puhuakseni koin sen suuremmaksi ilahdukseksi kuin jos Willow ja Xander olisivat alkaneet deittailemaan. Pidän myös siitä, että Cordelin on tiiiviisti osa nyt joukkoa, vaikka näyttelijä vetää hahmonsa tosi karikatyyrimäisesti.


Kyllä Buffyn kakkoskausi tosi hyvän fiiliksen jätti ja huomasin lopulta katsovani montakin jaksoa putkeen. Kuitenkin vielä sarja on todella kaukana kaikesta siitä hehkustuksesta ja usein tuntuu, että se ei oikein hyödynnä esitettyjä juttuja kunnolla loppuun saakka. Hyviä ja jopa liikuttavia kohtauksia onneksi löytyy ja seksuaalisuus on otettu sarjassa myös sopivasti esille. Vaikka Buffy on vamppyyrintappaja, hän on silti teinityttö, jonka on oikeasti hyvä kuunnella välillä äitiään. Kausi loppui aika äkisti, mutta jätti nälän nähdä lisää.

****/*****
Avatar
Joni Ahonen
Moderaattori
 
Viestit: 2323
Liittynyt: 01.03.2014 12:13
Paikkakunta: Suomessa

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Apple » 01.08.2017 21:19

Juripa kirjoitti:Ja kauan Dougiella kestää että tulee järkiinsä?
Vittu, sitä tässä on ootettu. En malta odottaa vanhaa kunnon Cooperia. Vai palaako se maan pinnalle koskaan? :o

Thrones jatkui. Onhan tää pahimmillaan alkanut tuntua ikävältä fanfictionilta, ja aiempi tunnelma on välillä aika hakusessa. Jakso 7x2 oli kuitenkin sellainen, että pitkästä aikaa tuntui kunnon valtaistuinpelin meininki ja ainakin Euronin hahmo pääsi oikeuksiinsa. Kolmaskin jakso osasi olla yllättävä. Harmi vaan, etteivät melkeinpä tärkeimmät kasvot Clarke & Harington tunnu kehittyvän näyttelijöinä juuri ollenkaan.

Tutustuin myös Thronesin niin kutsuttuun kilpailijaan Vikingsiin, joka vaikuttaa kyl tooosi tyylikkäältä ja tunnelmalliselta sarjalta. Eka kausi vasta puolivälissä, mutta kyä se tästä etenee.

whatever kirjoitti:Muuten onkin vähän liian hiljaista TV-rintamalla, hyvä että on nyt edes joku sarja mitä seurata Fear The Walking Deadin ohessa.

Onks tää hyvä? Mää katoin joku neljä jaksoa, ja hahmot tuntui aikalailla pahvisen merkityksettömiltä ja budjetti on huutavan pieni. Kannattaako jatkaa? Itse Walking Dead on kyllä lässähtänyt, eikä mielenkiintoa pidä yllä kuin Negan.
Avatar
Apple
 
Viestit: 181
Liittynyt: 04.03.2014 00:38

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Joni Ahonen » 10.08.2017 19:01

Buffy Season 3

SPOILUJA SPOILUJA SPOILUJA!!!


Buffy, sinusta on tullut nyt vakiokamaa, jonka seurassa viihdyn päivittäin, vaikka erinomainen et olekaan. :) Kolmaskausi alkaa mielenkiintoisesti, mutta on aika pettymys lopussa, kun kakkoskauden lopetukseen johtaneista muutoksista palataan heti takaisin Sunnydaleen. Ja nyt täytyy sanoa suoraan Buffyn suurin ongelma: sarja ei uskalla luottaa omaan draamaan! Ymmärrän Buffyn viehätyksen kyllä, koska se on hahmovetoinen sarja, mutta olisiko liikaa pyydetty, jos edes yksi jakso keskittyisi hahmoihin kunnolla? Aina kun sarjassa aletaan keskustelemaan niin vakavasti, että huomaan lopettavani sipsien mässyttämisen, kohtaukset pilataa zombien tai vamppyyrien hyppäämisellä ikkunoista sisään tai muilla pelleilyillä, jotta päästään tappelemaan ja kuittamaan verilöylyn jälkeen kaikki vitsillä selväksi.

Onneksi tällä kaudella hahmoille annetaan enemmän aikaa hengähtää ja myös muut Sunnydalen sivusivuhahmot ovat esillä jopa useammassa jaksossa, joka luo kouluun yhteishenkeä, ei pelkästään Buffyn ja kavereiden kesken kirjastossa.

Uusi Vamppyyrin Tappaja saapuu Sunnydaleen, joka on miljoonasti parempi kuin tönkköäkin tönkömpi jamakalaisaksenttia vääntävä robottityttö. Faithista täytyy sanoa heti alkuun jotain todella hassua. En tiedä ovatko tekijät ennustajia, mutta Faith on aivan identtinen Tori Black ulkonäköään ja kiimaista tyyliään myöten. :P Siis pornotähteä, joka puhuu panemisesta, harrastaa vapaata seksiä ja vie jopa Xanderin poikuuden. Siis mitä ihmettä?! Faithin hahmo olisi kiinnostavampi, mutta hänelle ei anneta kunnolla tilaa puhua loppuun asti. Onko tyttö orpo? Entisen valvojan raaka kuolema saa hänet tutisemaan? Ja ihmisen tappaminen järkyttää, mutta sitten ei järkytäkään? Tuntuu ettei hahmoa ole rakennettu huolellisesti, muutokset ei tunnu uskottavilta tai järkyttäviltä.

Buffyn ja synkistely-Angelin suhde on sarjan yksi peruskivistä, joka kiehtoo omituisella tavallaan. Onneksi uusi ja ärsyttävä pahis sanoo ääneen sen, mitä olen aina odottanut kuulevanikin Buffyn ja Angelin tulevaisuudesta. Olisin odottanut nuo sanat kuulevani Xanderin suusta, joten naurettava pahis sai tästä kohtauksesta lisäpojoja. En pidä pormestarista yhtään, olisi ollut jännittävää, jos kyseessä olisi ollut vain tavallinen ihminen, sillä kun tyyppi on kuolematon, hänen puolestaan ei jännitä. Se että hahmo olisi vain ihminen, jota demonit kunnioittavat, herättäisi enemmän kiinnostusta kuin T-1000:n muistuttava parantumiskyky.

Uusi valvoja on täysin turha hahmo, joka ei oikeastaan tuo sarjaan mitään uutta. Onneksi Buffyssä on silti kritiikistä huolimatta tosi paljon hyvää ja pidän siitä, että Buffyn muistutetaan olevan kuitenkin pohjimmiltaan tavallinen teinityttö. Buffyn ja Angelin suhde on välillä ihkun ällöä, mutta onneksi suhteen tulevaisuus on nostettu esille. Erityisesti pidin kun Buffyn äiti kertoo Angelille suoraan asiat, eikä tämän käynti paljastu Buffylle missään vaiheesssa tai muillekaan. Samalla Buffy muistuttaa tällaisten kohtausten ansiosta siitä tosiasiasta, että sarja käsittelee tavallisia ongelmia, joissa nyt sattuu olemaan fantasiaa seassa. Siksi sarjojen "kaikki-on-jonkun-demonin-syytä" -juonet tympäisevät, kun draama ja hahmot oikeasti toimisivat.

Loppu oli aika pettymys ja ikivanhalla tietokonegrafiikalla luotu käärme ei ole varmasti vakuuttanut ketään edes vuonna 1999. Pidin eniten kolmannesta viimeisestä jaksosta, jossa tanssiaisissa koko luokka muistaa Buffyä "suojelija palkinnolla". Kohtaus on aidosti liikuttava, jossa on sellaista tosi hyvää yhteishenkeä, jota olen itsekin kouluissa jäänyt kaipailemaan. Siinä Buffy vieläpä hoiti demoniongelman poisjaloista ensin, joten säästyttiin taas yhdeltä "hirviöt-keskeyttää-kaiken-" kohtaukselta. Todella hieno jakso, johon olisi voitu lopettaa.

Vähän haikeaa ja mielenkiintoista nähdä miten sarja nyt jatkuu, kun hahmot valmistuivat. Se antaa neloskaudelle paljon uusi mahdollisuuksia, sillä enää en jaksaisikaan nähdä kuka oppilas taas on demonin vallassa.


Annan neljä tähteä viidestä, vaikka sarja ei vieläkään ole vakuuttanut.

****/*****
Avatar
Joni Ahonen
Moderaattori
 
Viestit: 2323
Liittynyt: 01.03.2014 12:13
Paikkakunta: Suomessa

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Joni Ahonen » 25.08.2017 14:53

Buffy Season 4

SPOILUJA SPOILUJA SPOILUJA SPOILUJA!!!

Kokonaisuuten pidin tästä kaudesta kaikkein eniten. Buffy on yliopistossa ja toisin kuin lukiossa, koulun käytävillä ei heti olekaan "jee-me-ollaan-yhtä"-meno päällä, vaan Buffy on hyvin ulkopuolinen ja katsojakin huomaa kaipaavansa tuttuun ja turvalliseen (tosin miten sen nyt ottaa... :roll: ) Sunnydalen lukioon. Jakson aloituksessa minulle tuli niin omat Iso Britannian yliopistovibat Buffyn ulkopuolisuuden tunteesta, että suurempaa samaistumisen tunnetta en ole sarjan parissa aiemmin kokenut. Xanderin ja muiden tuttujen hahmojen palaaminen takaisin helpottaa heti.


Sarjan kakkoskaudella esiintynyt Spike pääsee loistamaan täysillä neloskaudella. Miehen ylimieliset, mutta osuvat letkautukset saavat aina hymyilemään ja pidin ajatuksesta, että hänestä on tehty sellainen hyvispahis. Pieni toive siitä ettei tyyppi ihan läpimätä olisikaan, pitää mielenkiintoa yllä. Giles on toiminut Buffyn isähahmona ja oikeastaan jopa enemmän vanhemman roolissa kuin Buffyn äiti Joyce konsanaan. Gilesin jäädessä töistä sivuun, hän on alkanut käyttämään alkoholia, mutta tästä ei pidetä mitenkään meteliä. Fiksu katsoja huomaa kuitenkin asian. Xander on vähän pihalla kaikesta ja hänen suhteensa Anyaan on vähintäänkin erikoinen, mutta suloinen. Vaihteeksi niin päin, että koulun onneton naistenmies saa itseensä rakastumaan upean naisen, joka on tosin demoni, mutta näin Xander saa Anyan kanssa sanallistaa ja toimia tavalla, jota ei tavallisen tytön kanssa tapahtuisi. Willow on lesbo ja sen näköiseksi hänet heti kauden alussa on stailattukin. Asiaa korostetaan hieman liikaa niissä noitakohdissa, joten yllätyksenä juttu ei tule.

Surkein hahmo on Buffyn uusi poikkis Riley Finn, joka pukeutuu kuin Remaken Chris Redfield ja omistaa klitin Leonin pärstän. :) Hahmossa ei alussakaan ollut särmää ja sitten kun hän paljastuu hallituksen salaiseksi sotilaaksi, hahmo ei muutu yhtään sen kiinnostavammaksi. Ja sitä paitsi se hallituksen salainen tukikohta on ihan hemmetin typerä idea. Nyt tajuan miten hieno ja pidettävä hahmo Angel olikaan. Ja komea myös.

Neloskausi etenee varsin sutjakkaasti ja hahmot ovat selvästi aikuistuneet. Huumoria ja kauhua osataan naittaa hyvin samoihin jaksoihin ja enää ei ole rasittavia "joku-oppilas-on-noiduttu"-juonia. Pidin paljon Hush -jaksosta, jossa hahmot menettävät äänensä. Homma toimii ja äänettömyys kestää yllättävän pitkään. Muitakin hauskoja jaksoja löytyy ja Giles on selvästi saanut särmikkyyttä lisää, kun työt loppuivat mieheltä. Giles riehuu neloskaudella moottorisahan kanssa ja paljastuu myös kitaran rämpyttäjäksi. Hetken pelkäsin, että Gilesistä vedetään liian paljon halpoja nauruja, mutta onneksi raja osataan pitää.

Faith alias Tori Black tekee pienen visitiin. Edelleenkään minua ei vakuuta kuvernöörin isällinen suhtautuminen Faithiin, se jäi niin puolitiehen, ettei kosketa yhtään vaikka kuinka muisteltaisiin menneitä. Sen sijaan Faithin persoonasta tuodaan hienosti esille hänen kyvyttömyytensä ottaa vastaan rakkautta, kun hän vaihtaa kehoja Buffyn kanssa ja rakastelee Rileytä. Tämä kohtaus kertoi kaiken mikä on Faithin ongelma ja syvensi hahmoa juuri niin kuten selvästi on yritetty tehdä läpi kolmaskausi siinä onnistumatta.

Lopun jaksoista tykkäsin Angelin paluusta ja nähtävästi se Angelin oma tv-sarjakin on stekattava, kun se tapahtuu osin ristiin Buffyn kanssa. Angelin mustasukkaisuus oli hauskaa seurattavaa ja enkä miehen tavoin itsekään pidä Buffyn uudesta. Kivaa että tämmöisiä tuodaan sarjaan mukaan, sillä itsekin mustasukkaisena ihmisenä tajuan nuo fiilikset.

Viimeinen jakso oli kauden ja yksi Buffyn parhaimmista. Unijaksossa kumarretaan Twin Peaksin suuntaan, joka on aina tosi jees. Jakso on mielenkiintoinen, kun siinä katsoja heitetään keskelle tapahtumia ilman suurempia selityksiä. Vastaavia irtiottoja oli myös Superstar -jaksossa, jossa mitään selittämättä koulun onnettomin tyyppin on kaikkivoipa James Bond. WTF-fiiliksiltä ei voinut välttyä. 8-)

Paras kausi. Ei Buffy edelleenkään mitään Lostin ekojen kausien, Game of Thronesin, Pokemonin ekan kauden tai Twin Peaks tasoa ole, mutta todella viihdyttävä sarja. Tiedä sitten onko vain nostalgiahuuruissa ihmiset tätä hehkuttaneet, kun sarja selvästi ei hyödynnä kaikkea potentiaaliaan ja siinä on usein tosi köpösiä juttuja. Silti näitä kattoo ja olen ollut Pelit-lehden Tapio Salmisen kanssa sarjasta aivan samaa mieltä. Miehen arvostelut jokaisesta jaksosta ovat mielenkiintoista luettavaa.

****/*****
____________________________________________

Olen vähän katsellut uutta Prison Breakia, eli Pakoa, jonka paluu hymähdytti, mutta päätin antaa mahdollisuuden. Ensimmäinen jakso toimi ehkä noin 8 minuuttiin saakka, kunnes sarja toi naaman eteen kaiken sen paskan mikä siinä alkoi mättämään kakkoskaudella. Salaliittoja, kaksoisagentteja, ei voisi vähenpää kiinnostaa! Pako, paras esimerkki sarjasta, jossa mihinkään ei jaksa/halua uskoa. Jopa ruohon kasvun seuraaminen on mielenkiintoisempaa.
Avatar
Joni Ahonen
Moderaattori
 
Viestit: 2323
Liittynyt: 01.03.2014 12:13
Paikkakunta: Suomessa

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Silence » 25.08.2017 20:14

Joni Ahonen kirjoitti:Buffy Season 4


Noniin, tulihan se sieltä. Olen odottanut ehdottomasti kaikista eniten juuri tämän kauden arvostelua sillä neloskausi muuttaa sarjaa hahmopainotteiseen suuntaan.

Game of thrones...

En kyllä oikein tiedä onko Buffya ja sen aikakauden sarjoja Reilua verrata nykyaikaiseen tv sarjatarjontaan. Nykyään tekijöille annetaan vapaat visiot tehdä hienoja sarjoja rauhassa rakentuvilla juonilla. Juuri katsomani Stranger Thingskin oli tiukka kahdeksan jakson juonipaketti jossa ei ollut mitään turhaa, kun taas Buffy on aikakaudelta jolloin yksi kausi piti kestää tv kanavan yhden seasongin eli 22 jaksoa ja kestää minutilleen 42 minuuttia...

Nykyään jokainen nykyaikainen kehuttu sarja on tiukka paketti kun ennen se oli enemmän ihme kun joku onnistui vaadittavan jaksomäärän aikana kehittämään jotain nokkelaa eikä vain täyttämään ruutuaikaa.
Avatar
Silence
 
Viestit: 808
Liittynyt: 01.03.2014 00:00
Paikkakunta: Turku

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Joni Ahonen » 25.08.2017 20:50

Silence kirjoitti:
Game of thrones...

En kyllä oikein tiedä onko Buffya ja sen aikakauden sarjoja Reilua verrata nykyaikaiseen tv sarjatarjontaan. Nykyään tekijöille annetaan vapaat visiot tehdä hienoja sarjoja rauhassa rakentuvilla juonilla. Juuri katsomani Stranger Thingskin oli tiukka kahdeksan jakson juonipaketti jossa ei ollut mitään turhaa, kun taas Buffy on aikakaudelta jolloin yksi kausi piti kestää tv kanavan yhden seasongin eli 22 jaksoa ja kestää minutilleen 42 minuuttia...

Nykyään jokainen nykyaikainen kehuttu sarja on tiukka paketti kun ennen se oli enemmän ihme kun joku onnistui vaadittavan jaksomäärän aikana kehittämään jotain nokkelaa eikä vain täyttämään ruutuaikaa.


Pitää tosiaan muistaa, että Buffy on kohta -herranjestas sentään!- kohta 20 vuotta vanha sarja. Kaudet ovat tosi pitkiä ja nelokaudella homma pysyy kasassa tosi hyvin eikä täytejaksoja ole. Sarja on laadukas ja ilmestyessään aikaansa edellä.

Ja vaikka näitä on kohta katsottu varmaan sata kappaletta, ei vielä kyllästytä. Buffy on hauska ja jotenkin parempi kuin sen pitäisi olla. Hömppää, mutta fiksumpaa sellaista, vaikka hömppää silti. :) Vitoskausi pian tulille!
Avatar
Joni Ahonen
Moderaattori
 
Viestit: 2323
Liittynyt: 01.03.2014 12:13
Paikkakunta: Suomessa

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Joni Ahonen » 06.09.2017 19:10

Buffy Season 5

SPOILUJA SPOILUJA SPOILUJA SPOILUJA SPOILUJA!!!!!

No nyt. Nyt Buffy iski. Hyvä Buffy.


Buffy on siitä harvinainen sarja, että se vain paranee koko ajan. Monet tv-sarjat alkavat yleensä kolmannella kaudella toistamaan itseään, Buffy pääsi täysillä vauhtiin neloskaudella ja vitonen parantaa kaikessa. Nyt minäkin alan tajuamaan sarjan vetovoimaisuuden. On tosi haikea olo jo nyt, että sarja loppuu kahden kauden jälkeen. :(

Vitoskautta katsellessa tulee olo kuin joku olisi kuullut kritiikkini aikaisemmista kausista. Ensimmäistä kertaa olen vuodattanut sarjaa katsellessa kyyneleitä ja jäänyt niin koukkuun, että olen päivässä katsonut jopa 4 jaksoa kerralla, joka on minulle erittäin harvinaista.


Vitoskauden puhutuin jakso on varmastikin Buffyn äidin kuolema, joka on raastavaa katseltavaa. Erittäin upeana ratkaisuna jaksossa ei ole ollenkaan musiikkia. Sarah Michelle Gellar on hyvä näyttelijä, mutta tässä jaksossa (kuten muissakin myös) hän pääsee loistamaan ja katsojakin nyyhkii järkytyksen kyyneleitä. Jaksossa on rankkaa se, että se on realistinen. En ole onneksi kokenut läheisen menestystä, mutta jaksoon on saatu vangittua se järkyttynyt hiljainen tunnelma, joka saapuu tällaisen tapauksen myötä. Anya, joka on ollut vähän pliisu ja ärsyttävä hahmo, pääsee kerrankin loistamaan, kun hänen tietämättömyytensä tilanteesta tuntuu niin aidolta. Ihan kaikki sanailut ja kohtaukset jaksossa eivät toimi ja lopun vamppyyrin kanssa tappelu vähän rikkoo kokonaisuutta, mutta samalla kohtaus ilman musiikkia paljastaa sen ettei Slayerin työssä ole mitään hohdokasta, kun Buffy leikkaa vamppyyrin pään irti. JA VIIMEIN!!!! VITTU VIIMEIN!!!!! Syy miksi jakso toimii ja Buffyn äidin kuolema järkyttää, on ettei siihen liity MITÄÄN YLILUONNOLLISTA!!!! Tämä muistuttaa siitä, ettei ylivertainen Buffy mahda mitään aivoverenvuodolle. Tosielämä on rankkaa.


Spike on kehittynyt hahmoista huimasti ja hänen pakkomielteensä Buffyä kohtaa on todella kiinnostavaa seurattavaa. Spikestä on kehittynyt välittävä hahmo, joka on idiootti, mutta jolla on myös aidon herkkä puoli sisällään. En ole aikaisemmin maininnut sanallakaan Spiken tyttöystävää Harmonya, joka on aivan yliveto. Ärsyttävästi pälättävä blondibimbo, joka jollakin ilveellä vaan toimii. Nauroin paljon kohtauksessa, jossa Spike pyysi Harmonya esittämään Buffyä. Spikeen liittyen yksi sarjan parhaimmista jaksoista valottaa hänen menneisyyttään ja kohtaukset toimivat, toisin kuin Angelin kohdalla edeltävissä kausissa. Billy Idol Spike 70-luvulla oli aivan mahtava veto! :D Spike on sarjan hauskin, mutta myös syvällisin tyyppi. Näyttelijä hoitaa hommansa kympillä ja sarjassa ei väännetä mitään liikaa rautalangasta. Spiken ja Buffyn välille ei onneksi suhdetta synny, mutta Buffyltä ansaittu kunnioitus on rakkauttakin tärkeämpää. Hieno veto hoitaa asia näin!


Edellisen kauden tylsän kökkö Buffyn poikkis, Riley, muuttuukin, yllätys yllätys, mielenkiintoiseksi. Ironisesti siksi, että Riley tajuaa itsekin olevansa tylsä tyyppi, jota Buffy ei rakasta kuten Angelia. Vaikka en hahmosta pitänytkään, hänen tunteensa kun tuodaan hienosti esille ja tyypin puolella alkaa olemaan. Riley toimii idioottimaisesti, mutta kaikki selitetään hyvin. Xander vetää ennen Rileyn lähtöä sellaisen puheen, että oli pakko kelata ja katsoa kohtaus kahdesti. Xander on kasvanut hahmona aivan huimasti, mutta pysynyt kuitenkin höhlänä Xanderina. Rileyn lähtö on rohkea ja hyvä veto, joka sai minut ymmärtämään hyvin Buffyn kasvavan epätoivon löytää rakkaus. Se tuntuu katsojastakin aivan mahdottomalta.

Willow on kehittynyt noitana julmetusti, vaikka jokin pieni osa hahmosta on menettänyt charmistaan samalla. Taran kohdalla toimitaan erittäin fiksusti, kun paljastuu, ettei hän olekaan demoni! Oho, tämä oli suuri yllätys. Kertoo vähän siitä mistä olen sarjaa kritisoinut.

Buffyn pikkusiskon tuleminen sarjaan aiheuttaa vähän ihmetystä, mutta se selitetään ihan hyvin. Tai no, sen sulatteluun menee melkein koko kausi, mutta uhrauksien määrää pikkusiskon tuominen kasvattaa paljon. Buffyn jäädessä Dawnin yksinhuoltajaksi kertoo miten kovia Buffy joutuu kokemaan ihan omassa realielämässään. Voin hyvin kuvitella miten sarja on auttanut vastaavissa tilanteissa olleita, jotka ovat voineet löytää samaistumisen kohteita sarjan hahmoista.


Vitoskausi on se kausi, joka sai minut nyt todella ihastumaan Buffyyn. Mitä enemmän olen Buffyä katsonut, sitä enemmän olen pitänyt myös alkupään kausistakin. Hahmot tuntuvat niissä olleen esikoululaisia, nyt he ovat elämästään vastuuta kantavia aikuisia. Se että hahmot uskaltavat olla herkkiä, epätoivoisia, mustasukkaisia, vihaisia ja itkuisia, tekee heistä kaikista pidettäviä. Kasvaisipa hahmot muissakin sarjoissa näin.


Kauden kököin asia on taas kehno pääpahis. Glory ei toimi, kuten ei toiminut He-Man figuurihirvitys Adamkaan kolmoskaudella. Ainoastaan Angel, Spike ja Drusilla toimivat. Kauden lopetus ei ole ihan niin epic, mutta Spiken tunteet saivat kyynelet silmiin. Cliffhanger ei järkytä, kun tietää vielä pari kautta olevan edessä. Vitoskausi olisi kova paikka, jos se olisi jäänyt viimeiseksi.


Mutta joo. Buffy on ihana. Olen rakastunut Sarah Michelle Gellarin esittämään Buffyyn. Pidän siitä, että sarjan perusjannuista koottu ystäväporukka on saanut pysyä loppuun saakka. Jopa Buffyn tunnari on mielestäni hiton hyvä, jonka remixiä olen kuunnellut haikein fiiliksin. Se kuvaa hyvin Buffyn elämää. Haikea ja samalla nuorekas sekä räväkkä biisi.

https://www.youtube.com/watch?v=PuC8XxpZDmM

*****/*****

Nyt pidän taukoa ennen kuin aloitan kutoskauden. Surettaa ajatella sen olevan jo toiseksi viimeinen
Avatar
Joni Ahonen
Moderaattori
 
Viestit: 2323
Liittynyt: 01.03.2014 12:13
Paikkakunta: Suomessa

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Juripa » 15.09.2017 19:42

Twin Peaksin yli 25 vuotta odotettu uusi kausi päättyi viime viikolla. Ja voi jessus miten se loppuikaan! Oli kyllä todella huikea kausi, vaikka kaikille tämä ei todellakaan sovi. Vanhat fanit saavat tästä enemmän ehkä irti, vaikka silti jäi mieleen muutama kysymys mihin ei saatu vastausta.

Mikä tässä sarjassa oikeasti niin viehättää? Minulle tämä oli pakkomielle koko kesän ajan. Ja nyt alkoi uusintarundi kun Sub alkoi näyttää sarjaa alusta. Joo, mulla on nämä myös blu rayna jossa on myös Fire Walk With Me. Kesällä aloin myös lukemaan Laura Palmerin salaista päiväkirjaa. Koko kesä siis mennyt täysin Twin Peaks-huumassa, eikä loppua näy.

Lynch on vähän vihjaillut, että neloskausi saattaisi tulla. Sen tekeminen kestäisi kuulemma 2.5 vuotta (kolmatta kautta odotettii se 25 vuotta. Hmmm). Mutta kuitenkin. Ainakin minä haluan LISÄÄ! :D
Kuva
Avatar
Juripa
 
Viestit: 79
Liittynyt: 04.03.2014 16:53

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Joni Ahonen » 18.09.2017 15:04

Twin Peaksin kolmaskausi julkaistaan DVD:lle ja BluRaylle 5. joulukuuta.

https://muropaketti.com/elokuvat/upean- ... ulukuussa/

Taidan ihan suosiolla odottaa. Minulla on HBO:n kuukauden ilmainen kokeilu, mutta sitä on jäljellä enää reilu viikko. Mieluummin odotan kiltisti pari kuukautta ja säästän vaikka joululahjaksi kolmannen kauden.

Nykyisin olen niin pitkämielinen ihminen, että vuosi tai pari hujahtaa hetkessä. Pari kuukautta ei ole aika eikä mikään.


SPOILEREITA!!!

Ehdin hyvin katsomaan Game of Thronesin 7 kauden. Se oli tiivis, mutta käytti jaksojen pituudet hyvin hyödyksi. Sarja etenee nyt käsikirjoittajien ehdoilla ja siksi ei ole voinut välttyä ajatukselta, että kyse on fanfictionista -jota se periaatteessa onkin. Päässä myllersi jaksoja katsoessa usein ajatus, että miten tämä oikeasti jatkuisi? Juonenkäänteet onneksi toimivat ja valtaistuinpeli lähti kunnolla käyntiin.

Seiskakaudella huomasi, että melkein jokaisesssa jaksossa oli sellaisia "oh my god, viimein he kohtavat" -hetkiä, jotka kyllä siis toimivat hyvin, mutta tuli olo, että saatiin tällä tavalla katsojien huomio pidettyä. Nyt kun hahmot ovat yhdessä, tuntuu sarjan maailma ja tapahtumat typistyvän paremmin tv-sarjaformaattiin kirjojen tuhansista sivuista.

Hyvä kausi. Game of Thronesin joukkotaistelukohtaukset ovat edelleen komeimpia ikinä, vain Kuninkaan Paluun lopun taistelu vetää vertoja. Ja näyttelijät ovat huippuhyviä kuten aina. KOMEA SARJA, vaikka en nyt aivan niin syvästi hengessä olekaan pysynyt.
Avatar
Joni Ahonen
Moderaattori
 
Viestit: 2323
Liittynyt: 01.03.2014 12:13
Paikkakunta: Suomessa

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Silence » 19.09.2017 10:48

SCREAM the tv sarja (Kausi 1)

Scream season 1 on oma itsenäinen tarinansa, joka nykyaikaistaa elokuvien idean nykyaikaan. Osittain onnistuneesti. Mutta enimmäkseen epäonnistuneesti.

Avainsana on Toteutus. Idea-asteella sarja on täynnä toinen toistaan erinomaisia ideoita nykyaikaisesta netti/mobiilikiusaamisesta ja vakoilusta klassisiin synkkiin menneisyyden salaisuuksiin. Itse sarjan aikana pala palalta paljastuva mysteeri päähenkilön perheen menneisyydestä ei ole omaperäinen mutta varsin hyvin suunniteltu ja putoilee mukavissa palasissa katsojalle oivallettavaksi. Pidin myös siitä miten hyvin tappaja onnistutaan kätkemään monen hahmon joukkoon vaikka tappajan henkilöllisyyden ja motiivin osasinkin jo arvailla kohtalaisesti etukäteen.
Valitettavasti sarja kulkee vain käsikirjoituksen voimalla sillä toteutus ei tue sarjaa ollenkaan. Pienen kaupungin kauhistuttavaa sarjamurhaajaa ja yhteisön pelkoa käsittelevässä sarjassa Tunnelmaa on hädintuskin ollenkaan ja näyttelijät ovat joko todella huonosti ohjattuja tai päin persettä castattuja. Veikkaan ensimmäistä, vaikka tutkani värähtää siihen suuntaan että moni olisi ulkonäkönsä perusteella castattu. Voin yhden käden sormilla nimetä ne näyttelijät jotka kuuluvat Hyvään ja toimivaan roolisuoritukseen, kun taas toisten naamoja katsellessa vain miettii että miten tämä on koskaan mennyt tuollaisessa muodossa läpi? Voitko yhtään huonommin lausua dialogiasi, kiitos? Pidä tuo ilme, se on tosi paska.

On kai väärin verrata Wes Cravenin tiukkoihin elokuviin, mutta vaikka niissä hahmot olivat karikatyyrisiä persoonia, niin ne toimivat ja hoitivat hommansa. Tv sarjassa kaikki ovat vain vähän jotain harmaata ja sitten vähän yrittävät kuulua tiettyyn lokeroon mutta lopputuloksena ylivoimaisesti suurinosa hahmoista jää vain tasapaksuiksi nätiksi naamoiksi.
Päähenkilötyttöä näyttelevä Willa Fitzgerald on tusinanätti naapurintyttö mutta roolisuoritus on todella, todella tasapaksu vaikka hahmo joutuu sarjan aikana todelliseen tunteiden kidutuksen vuoristorataan. Klassisen huoratyttö Brooken roolissa oleva Carlson Young on ehdottomasti castingin toimivin ja yllättäen moniulotteisin hahmo. Eniten hahmoissa vituttaa se miten kirjaimellisesti jokainen (SPOILER!!!!) keskeinen hahmo menettää itselleen jonkun todella rakkaan ja tärkeän henkilön mutta yhtä tai kahta nyyhkytyskohtausta myöhemmin he ovat koko loppusarjan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Dialogi on useimmiten keskinkertaista in your face dialogia. Ja on hyvin selvää että tekijät pelkäävät hiljaisia hetkiä sillä KOKOAJAN jonkun on pakko puhua, oli tilanne mikä tahansa. Jännityskohtauksissa dialogi on usein tunnelman rikkovaa plaa plaa-täytetään hiljaista hetkeä roskaa. Elokuvien nokkela sanailu ja kulttuurihavainnot ovat lähes unohdettu. Sarjan aikana on ehkä kaksi tai kolme hyvää replaa tai niiden mukana tulevaa havaintoa tilanteesta.
Mutta homma ei valitettavasti lopu dialogiin, sillä hahmojen käytös on ohjauksen osalta välillä ihan taattua WTF-laatua. Useammin kuin kerran huomasin ääneen tuskailevani kun hahmot eivät olleet ollenkaan tilanteen vaatimalla tasolla. Esimerkkinä tästä on seiskajakso missä päähenkilöt yrittävät pelastaa tappajan sieppaaman kaverinsa. Saapuessaan oletettuun hylättyyn paikkaan kaikki käyttäytyvät ja juttelevat kuin olisivat koulusta kotiin menossa, vaikka vittu talon seinämää eteenpäin kävellessä, kulman takana voi odottaa puukollinen yllätys.

Sarja on kuvattu tottakai modernisti digitaallisilla kameroilla. Jäljestä päätellen sanoisin että RED kameroilla. Ja tämän ihastuttavan seikan ansiosta yöt eivät näytä pimeiltä öiltä vaan kaikki näyttää videokakalta, missä ympäristö on katuvalojen väristä tasapaksua David Fincher-nykyaikaista mössöä. Sarjaa katsoessa tajuaa filmin voiman, sillä elokuvissa ympäristöt ovat oikeasti pimeitä ja sarja taas pyrkii enemmänkin saamaan pimeästä kaiken esille kuin piilottamaan asioita. Mustaa pimeyttä ei ole. Kaikki on korkeintaan harmaata, mistä nappia vääntämällä on saatu vähän lisää kuvaa esille. Pahimpana kaikista on tappaja itse joka EI ole mustasta asustaan huolimatta MUSTA vaan haalean harmaa. Sillä herranjumala kun materiaali ei saa missään nimessä olla pimeää. Yksityiskohdat esille. Kun tappaja seisoo keskellä yötä puukko kädessä pimeydessä ja kirjaimellisesti NÄET KAIKEN niin pelko on aika vähissä...
Sama pätee myös itse sarjan varsinaiseen ulkonäköön. Sarjaa ei tunnu pelottavan autiolta pikkukaupungin sarjamurhatarinalta, vaan lähinnä tusina highschool sarjalta missä hahmot puhuvat toisilleen seistessään tai kävellessä vierekkäin. Ja taustalla soi joku täysin sarjaan sopimaton poppimusa, joka saa luulemaan että katson jotain tusina OC-DAWNSON CREEK-lukiodraamaa parisuhteista. Siis ihan aina. Aina. Harvat, yksittäin hiipimiset lopetetaan nopeasti jonkun tuloon jotta voidaan kommentoida tilannetta.

Edes kauhistuttavat kohtaamiset tappajan kanssa eivät vain -ehkä kahta tai korkeintaan kolmea kertaa lukuunottamatta- jännitä sillä tekijöiltä puuttuu kohtaamisista elokuvissa nähnyt tiukka, aavemainen tunnelman kiristyminen ja salamantehokas ote.
Myöskään tappajan asu ei toiminut ollenkaan. Siinä missä alkuperäinen asu saa minut jo pelkästä ajattelusta pelkäämään vaikka keskellä kirkasta päivää, niin uusi asu ei pelota vaikka olisi suoraan naaman edessä. Tuulen lailla liikkuvan ja salamana iskevän Aaveen sijasta kysessä on mustaan huppariin ja bootseihin pukeutunut leikkausnaamiotappaja. Tappaja näyttää juuri siltä miltä "uudistettu tappaja" näyttäisi jos Komitea olisi pistetty "nykyaikaistamaan" coolimpi versio. Lopputuloksena on outo, kiiltävä kasvosuoja joka ei nyt kymmenen jaksoa myöhemminkään ole kunnolla hahmottunut mieleeni. Great fucking job!
Tappaja myös suosii sarjassa tekstiviestittelyjä joka ei paljon tunnelmaa lisää. Ne ovat ihan moderni ote, mutta ei hirveästi eroa omista viestittelyistäni. Ne harvat hetket jolloin tappaja jaksaa oikeasti soittaa, pilataan yleensä paskalla ääniefektillä tai liian kovaa soivalla "kauhistuttavalla" musiikilla. Enkä vieläkään muista miltä tappaja kuulosti puhelimessa.

Sarjan kymmenen jaksoa on myös aivan liikaa. Homma olisi paljon paremmin toiminut 4-5 osaisena minisarjana. Avainjaksot sarjassa ovat 1,3,7,9 ja 10 jaksot. Ne yhteen iskemällä ja paremmalla toteutuksella olisi voinut syntyä varsin hyvä sarja. Sarjan alkupuolella lähinnä odottelin että ehkä tässä jaksossa tapahtuu jotain ja sitten parissa viimeisessä tunnelmaa aletaan vihdoin ja viimein vähän rakentamaan.
Tappaja onnistutaan piilottamaan varsin hyvin isoon kasaan potenttiaallisia henkilöitä, mutta itselläni on TODELLA, TODELLA, TODELLA vahva epäillys siitä että sarjan tekijät ovat viimehetkellä tulleet toisiin aatoksiin ja vaihtaneet tappajan henkilöllisyyttä tajutessaan että ERÄS henkilö oli liian ilmiselvä tapaus. Sillä nykyinen vaihtoehto ei käy järkeen tiettyjen .... tapahtumien kanssa aikaisemmissa jaksoissa. Ykköskausi loppuu myös semi-cliffhangeriin, joka lähinnä jätti onton tunteen että "really? Näillä eväilläkö pitää katsoa seuraava kausi?" Sarja olisi ehdotomasti pitänyt lopettaa puhtaampaan loppuun ja aloittaa mahdollinen seuraava kausi uudelta, puhtaalta pöydältä.... Köh... silti kiinnostaa kyllä vilkaista kakkoskautta nyt kun aloitin... En voi sitä kieltää... mutta lähinnä siksi koska minulla ei ole elämää...

Scream the tv sarjan ykköskausi kaatuu kömpelöön ohjaukseen ja huonoon toteutukseen. Idea on on hyvä, mysteeri kohtalaisen hyvin suunniteltu ja tappajan henkilöllisyys pidetään hyvin piilossa. Suosittelenko? Ehkä kahta tai kolmea hyvää hetkeä lukuunottamatta sanoisin että miksi vaivautua? Kaikki hyvä mitä tämä sarja voi tarjota on toteutettu kymmenen kertaa paremmin jo leffoissa. Katso ensin alkuperäiset neljä leffaa ja kysy sitten itseltäsi haluatko nähdä tämän saman mutta paljon huonompana?

2/5
Avatar
Silence
 
Viestit: 808
Liittynyt: 01.03.2014 00:00
Paikkakunta: Turku

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Silence » 22.09.2017 12:26

SCREAM (tv-sarja, kausi 2)

Scream kakkoskausi on katsottu ja oh-boy, nyt eivät ennakko-odotukseni menneet niinkuin strömsössä...

Heti ensimmäisen jakson aloituksesta kävi selväksi että NYT on asiat muuttuneet. Kuvaustyyli oli vaihtunut aiheeseen sopivaksi, sävyt olivat tummempia ja ohjaus oli kuin oikeasta murhajutusta. Tapahtumia rakennettiin kuvilla ja äänimaailma pyrki levottomaan taustavireeseen sen sijaan että olisi yrittänyt keinotekoisesti tehtä shokkeja. Kauden aloittava kohtaus elokuvateatterissa oli erinomaisesti rakennettu, nokkelasti kirjoitettu ja ohjattu kokonaisuus joka ravisti minut samantien hereille. Luvassa olisi jotain muuta kuin väärällä tavalla kauhea ykköskausi.

Ero ykköskauteen on melkein kuin yöllä ja päivällä sillä kun päähenkilöt kauhistuttavan murhayön jälkeen kävelivät ykköskaudella koulun käytävillä, tuntui kuin olisin katsonut tusina lukio-teinisarjaa ilman mitään tunnelmaa. Nyt painostava tunnelma suorastaan pursusi vaikka päähenkilöt olisivat vain kävelleet ihmisjoukon keskellä kesken kirkasta päivää.

Tappajan asu ei edelleenkään vakuuta mutta nyt tappajaa piilotetaan enemmän varjoihin ja tummempiin sävyihin. Sen sijaan että hahmo vaan seisoisi keskellä käytävää, hahmoa liikutellaan taitavemmin blurrina taustalla tai kuvaamalla hahmon tekemisiä jollain yksityiskohdalla, kuten tämän jalkoja tai takin helmaa. Tuntuu kuin tekijät olisi laitettu katsomaan Cravenin Screameja ja opetelemaan jännityksen ABC. Toki hahmo kärsii edelleen liian hitaasta toiminnasta, sillä Screamin aveen maineesta huolimatta tappaja tuntuu enemmän leikkivältä Michael Meyers-versiolta. "Juokse vain, kyllä minä kävelen sinut kiinni ja klonkutan veistä jokaiseen vastaan tulevaan metalliputkeen"-pelottelua joka ei vain toimi, vaan tuntuu vain turhalta härnäämiseltä ja tekosyyltä miksi tappaja ei vain voi jo saatana tappaa päähenkilöä. Murhat ovat helvetisti brutaalempeja kuin ennen. Enää ei leikitä hippaa puukon sivalluksella vaan meno on muuttunut sellaiseksi suolestukseksi ja jäsenten amputoinniksi että Romerokin olisi yllättynyt.

Kakkoskausi yllätti myös juonellisesti sillä vaikka ykköskausi jäikin ärsyttävän väkinäisesti "kesken", kakkoskausi ei lähtenytkään liikkeelle siihen suuntaan tai yrittänyt kertoa tarinaa mitä ennakkoon luulin sen tekevän. Kakkoskausi on alusta saakka täynnä synkkää energiaa ja tunnetta että homma on oikeasti menossa johonkin suuntaan. Mukana on kasa sivujuonia jotka menevät eteenpäin lähes huomaamatta kaiken taustalla. Ne antavat kuvan siitä että käsikirjoittajat ovat joko vähän liiankin fiksuja tai sitten heillä on pirusti tuuria mukana. Jotenkin en haluaisi uskoa että ne on tehty tarkoituksella sillä en oikeasti oleta tekijöiden luulevan katsojia niin fiksuiksi...

Onneksi tekijät ovat tajunneet että ykköskauden 10 jaksoa ei ole oikea määrä jaksoja.... ja ovat laittaneet kakkoskauden jaksomääräksi nyt 13. Jee.... Periaattessa vain 12 näistä on kakkoskauden jaksoja. Päätösjaksoon palaan alempana.
Juoni on ehdottomasti lisääntynyt, mutta nyt jaksomäärän lisääntyessä homma alkaa taas karkaamaan käsistä. Alun tiukka ote kestää pari jaksoa ja sen jälkeen sarja alkaa siirtyä säästöliekille jotta paukkuja voidaan säästää. En oikeasti ymmärrä miksi tekijät ovat päätyneet lisäämään jaksomäärää kun edelliskausikin kamppaili jo tällä asialla.
Toki mukana on myös hyviä potenttiaalisia mahdollisuuksia joita ei käytetä. Sarja esimerkiksi tappaa raa'asti heti aloituksessa yhden edelliskauden keskeisistä hahmoista ja pitää tämän kuoleman salassa päähenkilöitä, vain tiputtaakseen (kirjaimellisesti) ruumiin näiden naaman eteen. Harmi vain että loistava jännitysmahdollisuus pilataan katsojilta sillä että tiedämme kokoajan mitä hahmolle on tapahtunut. Olisin oikeasti halunnut elää paremmin hahmojen mukana kun pikkuhiljaa tajuavat että "hetkinen, onko kukaan nähnyt Elmeriä tänään? Tai eilen? ....Tai koko viikkona?" Ja lopulta tajuttaisiin että ehkä henkilön kännykästä tulevia viestejä ei lähetäkkään ehkä Elmeri itse. Mutta ei. Pitäähän katsojalle nyt näyttää brutaali suolestus.

Kauden jokainen jakso on myös nimetty jonkun kauhuelokuvan mukaan, joka on varmasti saanut kirjoittajat taputtamaan toisiaan selkään mutta tuntuu vaan niin irralliselta ja turhalta kikkailulta että ärsyttää.

Dialogi ja näyttelijäsuoritukset eivät hirveästi ole kehittyneet ykköskaudesta mutta nyt painostavan tunnelman sekä ennenkaikkea hyvän ohjauksen ansiosta tapahtumat oikeasti toimivat vaikka näyttelijäsuoritus ei olisikaan aina paras mahdollinen. Jopa viimekauden huonoimmat näyttelijät tuntuivat nyt oikeasti paljon toimivimmilta rooleissaan vaikka näyttelijäntyö ei hirveästi ollutkaan kehittynyt. Ykkössuosikkini näyttelijöistä on edelleen hutsutyttö Brookea näyttelevä Carlson Young. Hän saa oikeasti tehtyä hahmostaan moniulotteisen ja välittävän henkilön ja salaa haaveilen että sarja kertoisi hänestä eikä nykyisestä päähenkilöstämme. Sarjan kiinnostavimmat hahmot ovat kuitenkin ykköskauden tavoin parhaat ystävykset, neitsytnörtti Noah ja tämän bestispoikatyttö lesb- anteeksi, tarkoitan BI-KIINNOSTUNUT Audrey. He ovat tämän sarjan sydän ja samaistun molempiin hahmoihin todella vahvasti mutta toivoisin että näyttelijät pystyisivät parempaan. Varsinkin Audrey voisi olla yksi tv historian parhaimpia hahmoja mutta hahmon näyttelijän Bex Taylor-Klausin yksitoikkisen perunailmeen takia jää nyt vain "ihan kivaksi". Mikä sääli.
Kausi tuo makanaan myös muutaman uuden hahmon jotka ovat oikeasti mielenkiintoisia ja helvetin epäilyttäviä henkilöitä, mutta heidän näyttelijänsä eivät vain tunnu pärjäävän. Varsinkin kaupungin uuden sheriffin poika on hahmona helvetin hyvä mutta näyttelijä on niin mitäänsanomaton että haluaisin ottaa puukon ja lähteä kierrokselle....

Mitä tappajaan tulee... niin arvasin henkilöllisyyden ja motiivinkin. Henkilö kun oli ykköskauden ykkösepäiltyni. Jos pitäisi arvata, niin sanoisin että tekijät vain palasivat alkuperäiseen suunnitelmaansa, käytyään ykköskauden lopulla pikku kiertotiellä. Mutta mikäs siinä. Juttu toimii erittäin hyvin ja on varsin looginen vaikka oli ihan helvetin selvää että tekijöillä oli kauden alusta saakka selkeä kuva tappajan henkilöllisyydestä. Hahmo kun ei ikinä ollut paikalla kun tapahtui ja aina tuntui ilmestyvän "juuri sopivasti" paikalle. Siitä huolimatta hyvää työtä vaikka näyttelijä ei ehkä roolin vaatimaan suoritukseen kyllä pystykkään.
Kakkoskausi parantaa ihan jokaisella osa-alueella. Enää ei kyseessä ole mitäänsanomaton highschoolteinihömppä vaan oikea sarjamurhaajasarja, jossa on painostava tunnelmalla ja synkkää draamaa. Kausi kärsii erityisesti ylipitkästä kestosta ja kaikesta sen mukana tuomasta ongelmasta. Ja tässä tulee vastaan sarjarakenteen ongelmat. Kun päähenkilömme ovat jakson kohokohdassa paenneet tappajaa hylätyssä tivolissa ja pääseet sieltä ulos, hahmot ovat "automaattisesti" turvassa -koska jakso on päättymässä. Ajellaan kotiin kivan musan soidessa, pyydellään anteeksi väärinkäsitystä, pusutellaan poikaystäviä kodin edessä ja mennään äidin kanssa syömään iltapalaa ja sitten nukkumaan. Mitenkä olisi jos henkilöt olisivat ihan paskana eivätkä uskaltaisi edes nukkua kun tappaja voi olla missä vain ja mitä jos vanhemmat ovat teurastettuina kotiin palatessa? Eikö? No ei sitten....
En myöskään pidä uniosioiden käyttämisestä. Jo ykköskaudella oli yhdessä jaksossa "kaiken paljastava" unijakso. Ne eivät ole koskaan sopineet Screameihin. Muistan jo Scream 3sessa aikoinaan turhatuneeni koska ne rikkoivat aikaisempaa tyyliä.

Myös tappajan käyttäytyminen tällä kaudella vähän ärsyttää. Hahmolla on paha tapa "pelotella" suoran toiminnan sijasta. Ja tarkoitan tällä juuri aikaisempaa Michael Meyers -kävelyä ja jopa päähenkilön kotiin tunkeutumista kaikkien nukkuessa. Aikamoisia riskejä ottaa kun luulisi koko kaupungin olevan varpaillaan. Ai eikö? No ei kai sitten.

Jollain vittumaisella viisastelulla sanoisin että täydellinen soppa syntyisi jos joku ottaisi ykkös ja kakkoskauden, vaihtaisi ykkösen musiikit ja leikkaisi molemmat uusiksi ja iskisi ne yhteen yhtenäisenä10 jakson kokonaisuutena.

Mutta sitten tulee... sarjan 13sta jakso. Kyseessä on ilmeisesti... Halloween Special sillä kausi päätetään jaksoon 12 ja jakson 13 alussa nähtävän lyhyen "viimeistelyn" jälkeen jakso 13 on oma itsenäinen tarinansa, 1h 20minuuttinen leffa. En oikeasti osannut odottaa tätä yhtään ja olin lähinnä todella todella hämmentynyt että mitä vattua.... Jakso 13 tapahtuu ilmeisesti 8 kuukautta kauden päätöstä myöhemmin ja on oma scoobydoo murhamysteerinsä päähenkilöistämme autiolla saarella, selvittämässä ihan irrallista murhamysteeriä. Ilmeisesti tällä haetaan jotain I STILL know what you did last summer-menoa mutta tuntuu lähinnä Salatut Elämät jouluspeciaalilta. Eikä hyvällä tavalla. Kauden aikana nähty laatu on poissa. Ohjaus on aivan hirveää, kuvaus huonoa, näyttelijät kakkoskauden hyvän menon jälkeen ihan jäätävän paskoja, ulkoasu tuntuu superhalvalta videotuotteelta ja tunnelma on nollissa. Olo on kuin olisin katsonut suoraan videolle tehtyä, viikossa kuvattua kauhusarjan 9ttä jatko-osaa.
Mitä tuossa äsken nuuskin niin ilmeisesti tuleva kolmas kausi on reboot/oma tarinansa mikä on todella tervetullutta. Tuntuu surulliselta että en enää tapaa joitain sarjan hahmoja mutta tuore näkökulma koko juttuun on enemmän kuin tervetullut. Enkä jumalauta halua enää jatkaa sitä mitä kauden päätös huonolla tavalla vihjasi.

Haluan vielä lopuksi erikseen mainita miten kausi lopetetaan Halloween Special jakson alussa. Se on suorastaan helvetin typerä J.J.Abrams supertwisti joka saa kaikki teinit huutamaan että "SIIS NIINKU IIK kun yllätyin" mutta itse lähinä tunsin vitutuskäyrän nousevan. Sanotaanko nyt vaikka näin että aina jokaisella on pomonsa... Kävi se sitten järkeen tai ei. Paljon "twististä" kertoo se että alkuperäiset showrunnerit ilmeisesti jättivät sarjan kakkoskauden jälkeen joten repivät tämänkin kai perseestään kun ei tarvinnut tulevaisuudesta murehtia.

Scream season 2 on nyt oikeasti oma, identiteettinsä löytänyt juttunsa. Mutta alun kunnon ryhdistäytymisestä huolimatta sarja tuntuu aina silloin tällöin puukottavansa itseään jalkaan. Kauden alun perusteella haluaisin antaa puolikkaan pisteen lisää mutta lopun perusteella haluaisin kaapata puoli pistettä pois. Numero olkoot kompromissi.

3/5
Avatar
Silence
 
Viestit: 808
Liittynyt: 01.03.2014 00:00
Paikkakunta: Turku

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Gigante » 23.09.2017 12:13

Jollain vittumaisella viisastelulla sanoisin että täydellinen soppa syntyisi jos joku ottaisi ykkös ja kakkoskauden, vaihtaisi ykkösen musiikit ja leikkaisi molemmat uusiksi ja iskisi ne yhteen yhtenäisenä10 jakson kokonaisuutena.


Ei muuta kuin hihkaisemaan internettiin tätä ehdotusta jonnekin tai sitten napata itse videoeditointiohjelma kouraan ja saksimaan. Luulisi moisen olevan teoriassa mahdollista, jos joku on onnistunut saksimaan Sormusten herrat yhdeksi pötköksi, puhumattakaan Dragonball Zetasta, jonka usean sadan episodin sisältö on saatu survottua, hyvällä läpällä ja alkuperäissarjaa paremmalla käsikirjoituksella tiiviimpään pakettiin (Dragonball Z Abridged).


...

Itselläni iski pienoinen vitutus kun missasin tiedon siitä että subi oli alkanut näyttämään Twin Peaksiä iltaisin. Pitäisi kait tehdä Katsomoon tunnukset, jos haluaisin katsoa alkupään jaksot (kysymys kuulukin, miksi hitossa näin tarvitsee edes tehdä?) Uutispimennossa elämisen varjopuolia... Tulipahan tuossa kuitenkin katsottua toi viimeisin jakso töllöttimestä ja kiinnostuin silti menosta. Näkee selvästi kuka hahmo on toiminut esikuvina mm. Deadly Premonitionin hahmoille... mitä nyt Agentti York on selvästi eksentrisempi Cooperiin verrattuna.

...

Yritin ties kuinka kauan pysyä kiven alla, jotten vaan spoilaantuisi kenestä tulisi uusi Tohtori (Doctor Who) tulevan jouluspessun myötä, mutta perkele kyllä sekin tieto tuli sitten saatua selville. Edes deviantartissa ei ole turvassa tämmöisiltä uutisilta. Pitäisivät tämän tiedon salaisuutena jakson julkaisuun asti, saakeli. :x
Mutta kuitenkin edellisen kauden lopetus päättyi melko dramaattisiin tunnelmiin ja tippa tuli lievästi linssiin kun hoksasi kuka ikiwanhan sarjan hahmo tekee paluun sijaisnäyttelijän avustuksella.
Saas nähdä mitä tämä uusi tohtori ja uusi tekijä tarjoaa sarjalle. Henk. kohtaisesti itse en kuulu siihen kerhoon joka on vinkumassa joka hetki siitä kuinka "Moffat pilasi sarjan", vaikka myönnän että edeltävän kauden tarinakaaren finaali oli melko pannukakku verrattuna kaikkeen siihen rakentamiseen joka siihen käytettiin.
"Giganttista!"
Kuva
Foorumin angsti, peluri ja keskustelunparantaja -17
Avatar
Gigante
Moteeraattori
 
Viestit: 2001
Liittynyt: 28.02.2014 09:43
Paikkakunta: Somewhere

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Highwind » 24.09.2017 00:07

Gigante kirjoitti:
Yritin ties kuinka kauan pysyä kiven alla, jotten vaan spoilaantuisi kenestä tulisi uusi Tohtori (Doctor Who) tulevan jouluspessun myötä, mutta perkele kyllä sekin tieto tuli sitten saatua selville.


Laitan spoileriin jos nyt joku on Gigantea onnekkaampi eikä vielä tiedä.

Spoiler: show
Oma ensireaktio nais-Doctoriin oli että aivan helveitn typerää, ihme ettei ole samalla vielä arabi. Toivottavasti vaihto mieshahmosta naiseen tehdään luontevasti, eikä siitä tehdä koko kauden mittaistai "naiset ovat vähintään yhtä hyviä kuin miehet" settiä, vaan annetaan vain Doctorin olla nainen eikä kiinnitetä siihen sen enempää huomiota. Luottoa kuitenkin tarinoiden laadulle löytyy, koska Moffatin aseman ottavan Chibnallin luoma Broadchurch on yksi lempisarjojani
"Oh shit" - Batman

PSN: SampleFIN
Avatar
Highwind
 
Viestit: 178
Liittynyt: 15.12.2014 19:11

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Joni Ahonen » 05.11.2017 17:16

Tulipa katsottua Yle Areenalta tämä Nörtti-sarja, joka kertoo Dragonslayer666:sta. Olen kuullut hahmosta, mutta en YouTube -videoita koskaan kokonaisuudessaan katsonut. Kun sarjasta luin artikkelin Pelaajasta, päätin nyt vilkaista tämän Nörtin kokonaisuudessaan. En muista milloin olisi näin positiivisesti ollut yllättynyt. Nörtti on pelottavan aito kaikessa karuudessaan sekä arkisuudessaan, mutta tv-sarjamaisen viihdyttävä myös.

Näyttelijät ovat todella mahtavia, mutta paras on ylivoimaisesti Dragonslayer666, josta ei voi olla varma, että näytteleekö tyyppi vai ei. Tähän sarjan mainoskampanja ja koko juttu luottaakin, eikä tule toista yhtä hyvää vedätystä mieleen. Dragonslayer666 on niin vastenmielinen, mutta osattu silti kuvata mielenkiintoisena ja inhimillisenä. Hyvää vastapainoa tuo söpö blondityttö, jollaiset eivät todellisuudessa ikinä edes vilkaisisi Dragonslayer666 päin. Sarjassa ainoastaan ihmetyttää se miten ihmeessä nörtillä voi olla enemmän lihaksia ja komeammat vatsalihakset kuin urheilijapojilla?

Suosittelen katsomaan, mielestäni paras suomalainen sarja, mitä olen varmaan ikinä nähnyt.

*****/*****

https://areena.yle.fi/1-4125220
Avatar
Joni Ahonen
Moderaattori
 
Viestit: 2323
Liittynyt: 01.03.2014 12:13
Paikkakunta: Suomessa

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Joni Ahonen » 13.11.2017 20:50

Buffy Season 6

SPOILUJA SPOILUJA SPOILUJA SPOILUJA SPOILUJA SPOILUJA!!!!!!!


Edellinen kausi olisi voinut olla koko sarjan päätös, eikä mitenkään pöllömpi sellainen. Vitoskauden lopun dramaattisuutta nakersi se tieto, että Buffy ei varmasti kuolleena kauan pysy. Pidin Buffyn katsomisesta noin 2 kuukauden tauon ennen kuin siirryin synkkään kutoskauteen.


Kutoskauden alku ei vakuuta. Totta kai Buffy jotenkin Willowin liiankin yli menevillä taioilla herätetään henkiin, mutta jotain meni loitsiessa pieleen? Vai menikö sittenkään? Oletin aluksi, että Buffyn ankealle käytökselle löytyisi se syy, että Willow ei ehtinyt tekemään taikojaan rauhassa loppuun. Onneksi käytökselle annetaan piakkoin hyvä syy.
Buffy palaa kuolleista hyvin järkyttyneenä ja ymmärtäähän tuon, jos on ollut helvetissä. Itseäni Buffyn takaisin herättäminen ei oikein innostanut ja ajatus siitä, että ollaan oltu helvetin piinoissa, jonka pitäisi olla pahempaa kuin mikään ikinä, niin miten siitä voisi Buffynkaan kaltainen supertyttö selvitä? Angelin tilanteen ymmärsi, sillä mies on vamppyyri, mutta entäs Buffyn kaltainen herkkä tyttö? Olin jo luopua toivosta, kunnes katsoja yllätetään takavasemmalta Buffyn paljastaessa Spikelle, että hän olikin taivaassa, josta hänen ystävänsä kiskoivat hänet takaisin helvettiin. Oh My... Tämä ratkaisu on koko kauden kantava idea ja Sunnydale ei ole koskaan näyttäytynyt näin synkeänä. Buffyn tuntemuksille annetaan aikaa ja pidin siitä, että tyttö ei ole heti parin jakson päästä oma pirtsakka itsensä. Myös muut hahmot ottavat elämässään turpiinsa kutoskaudella tosi pahasti.


Kutoskausi on sellainen, joka rakentuu vieläkin tiiviimmin hahmoihin ja etenkin heidän välisiin konflikteihin. Buffyn tekijät ovat tajunneet, että pelkästään hyvät hahmot eivät yksinään riitä, vaan se kenen kanssa he pistetään toimimaan. Buffyn ja Spiken välinen suhde on sarjan kiehtovin ja siitä revitäänkin kaikki mahdollinen irti. Buffyn maailma on täysin sekaisin ja olin itse pettynyt Buffyyn siinä, että tämä päätyy Spiken kanssa sänkyyn. Ratkaisu tuntuu pahalta, koska se on niin väärin. Onneksi tekijät tuntuvat tietävän täysin miten katsojatkin asian kokevat, joten hahmot ajattelevat samoin kuin mekin. Buffy tajuaa suhteen olevan väärin ja myös Spike jossakin ruumiinsa sopukoissa, vaikka hänelle Slayerin paneminen on myös siisti juttu. Hahmojen monimutkaiset tunteet tuntuvat täysin ymmärrettäviltä, kun on seurannut alusta saakka niiden kehitystä. Kuka olisikaan uskonut Spiken kehittyvän näin?


Xander pääsee viimein loistamaan. Ironisesti siksi, että hänellä menee tosi paskasti kutoskaudella. Xanderin hahmon kehittyminen on ollut kiinnostavaa seurattavaa, sillä alun lapsellinen ja mustasukkainen X on kasvanut vastuuntuntoiseksi mieheksi, joka heittää vitsailujen ohessa tosi fiksua läppää. Se välillä ärsytti ja huolestutti, kun tuntui, että Xanderilla on aivan liian helppoa ja hänestä on tullut vain vitsaileva setämies. Kun Xander jättää Anyan alttarille, miehen tunteet ymmärtää todella hyvin, vaikka kukaan ei niitä samalla pystykään ymmärtämään. Xander on toki kasvanut huimasti, mutta Anyan laukoessa viiltäviä totuuksia siitä, että tämä on edelleen epävarma ja pelokas poika, joka vain vitsailee kaikesta, sattuu Xanderin lisäksi katsojaakin. En ole juurikaan Anyankasta koskaan pitänyt, mutta kun hahmo joutuu koville, hän muuttuu heti mielenkiintoiseksi. Siltikin haluaisin Xanderille löytyvän jonkun toisen, mutta luulen, että seiskakaudella saamme nähdä Anyan ja Xanderin suhteen kehitystä.


Willow on kokenut niin huimia muutoksia että huh huh. Se alussa nörttinä esitetty ujo Willow on nykyisin kaikkivoipa noita, jota vastaan edes Buffy ei pärjää. Vaikka Willowin kykyjen kehitys tapahtuu kausien aikana hitaasti, on hahmon kyvyt mielestäni lyöty liian yli. On hyvä veto verrata Willowin taipuvuutta taikuuteen huumeriippuvuuteen. Tara ei ole kuulunut suosikkeihini kuten ei Anyakaan, mutta hänen tavoin hahmo muuttuu kiehtovammaksi, kun hän joutuu koville. Hahmon kuolema on lopussa dramaattinen käänne ja Willowin vihan ymmärtää hyvin.


Giles on todellinen isähahmo, jonka palaaminen sarjaan kauden lopussa sai nauramaan ja itkemään samaan aikaan. Kun Buffy kertoo tunteellisen musiikin taustalla soidessa Gilesille työskentelevän pikaruokalassa, Xanderin jättäneen Anyan alttarille ja maaneensa Spiken kanssa, Gilesin räjähtäminen hetken hiljaisuuden jälkeen on aivan mahtava veto! Kun kaikki kuullostaa niin helvetin ikävältä, ei sille voi muuta kuin nauraa. :lol: Gilesin muuttuminen änkyttävästä ja etäisestä kirjastonhoitajasta isälliseksi ja vahvaksi hahmoksi on yksi sarjan ilahduttavimmista asioista. Giles rokkaa hemmetisti, ei muuta!



Buffy tekee kutoskaudella monta asiaa eri tavalla. Kaudella tajuaa, että kamalimpia asioita eivät ole hirviöt ja maailmanloput, vaan arkiset kamaluudet. Kun Buffy joutuu Dawnin yksinhuoltajaksi, saa hylkäyskirjeen yliopistolta ja joutuu pikaruokalaan pihvejä paistamaan, se sattuu. Vielä enemmän sattuu nähdä Buffyn makaavan Spiken kanssa ja joutuvan melkein Spiken raiskaamaksi. Ja vielä pahempaa on nähdä, kun sarjassa ekaa kertaa ammutaan pyssyllä Buffya ja Tara vahingossa kokonaan hengiltä. Vaikka sarjan pahikset ovat aina olleet poikkeuksetta kehnoja, eikä tämä nörttitrio ihan toimi vakavuuden vastapainona, onneksi käsikirjoittajat ovat tajunneet tässäkin vetää oikeista naruista. Ainostaan porukan johtaja Warren on täysi idiootti, jonka toimet ovat todella vääriä. Kun esimerkiksi nörtit keksivät kojeen, jolla he saavat naiset rakastumaan itseensä ja Warren käyttää tätä entiseen tyttöystäväänsä, niin kaikki on tietenkin hupaisaa poikien hassuttelua. Kunnes Warrenin tyttöystävä tokenee kesken kaiken ja huutaa heidän temppuaan raiskauksen yritykseksi ja Warren tappaa tämän, homman sävy muuttuu heti. Warren kohtaa kamalan loppunsa, joka myös on rohkea veto, koska hän silti edelleen ihminen. Mielenkiintoista nähdä miten tätä käsitellään seiskakaudella.



En ole puhunut yksittäisistä jaksoista mitään, koska kutoskausi on 100% hahmopainoitteinen ja sen vuoksi tiivis kimpale. Se on aluksi tosi masentava ja synkkä, jossa ei hymyillä yhtään. En itse tästä pitänyt, mutta tämä kertoo vain siitä, että fiiliksessä on onnistuttu. Tykkäsin silti paljon enemmän loppupuolen jaksoista, joissa on menoa ja vauhtia. Terminator -viittaukset myös hymyilyttivät. Yksittäisistä jaksoista musikaalijakso oli hauska, hääjakso yksi parhaimmista ikinä ja se, jossa Buffy luulee kaiken olevan vain hänen mielikuvituksensa tuotetta. Oikeastaan kaikki hääjaksosta eteenpäin ovat sellaista neljän tai viiden tähden tasoa.


Kauden lopetus on paras ikinä. Tosi yllättävänä vetona Xander pelastaa päivän ja kohtaus, jossa Xander kertoo rakavansa Willowta (ystävä siis!), sai minut kyyneliin. Mahtavin käänne nähdään lopussa, jossa Spike saa sielunsa takaisin! Idea on erinomainen, samalla tavalla nerokas kuten Buffyn ollessa helvetin sijaan taivaassa.


Mahtava kausi! Olisi niin paljon kerrottavaa, mutta ei jaksa enempää. Alun jähmeys ja synkkyys vähän verottavat pisteitä, mutta lopussa mennään rajusti eteenpäin. Pakko katsoa heti seiskakausi ja nähdä miten Spike muuttuu.

Pidin silti vitoskaudesta aavistuksen enemmän, mutta kutonen päättyy parhaiten ikinä.


**** ja puoli tähteä/*****
Avatar
Joni Ahonen
Moderaattori
 
Viestit: 2323
Liittynyt: 01.03.2014 12:13
Paikkakunta: Suomessa

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Silence » 13.11.2017 23:23

Joni Ahonen kirjoitti:Hahmon kuolema on lopussa dramaattinen käänne ja Willowin vihan ymmärtää hyvin.
Juuh, luultavasti paras ja shokeeraavin yllätystappo minkä olen koskaan nähnyt missään elokuvassa tai tv sarjassa. Mikään ei ole yhtäpaljon yllättänyt ja tuntunut kun ekan kerran näin sen. Täydellisesti toteutettu.


Oikeastaan kaikki hääjaksosta eteenpäin ovat sellaista neljän tai viiden tähden tasoa.
Mielestäni pari kolme viimeistä jaksoa alkaa pahasti laahaamaan. Kuin kaksi tiukkaa jaksoa olisi venytetty väkisin kolmeksi jotta kausi saadaan 22 jakson pituiseksi. Pilaa hieman loppua ja tiukkaa tunnelmaa vaikka Willown ja Xanderin lopetus onkin upea.


Jännää ettet Musikaalijaksosta enempää puhunut. Oh well...
Avatar
Silence
 
Viestit: 808
Liittynyt: 01.03.2014 00:00
Paikkakunta: Turku

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Joni Ahonen » 14.11.2017 09:54

Silence kirjoitti:
Joni Ahonen kirjoitti:Hahmon kuolema on lopussa dramaattinen käänne ja Willowin vihan ymmärtää hyvin.
Juuh, luultavasti paras ja shokeeraavin yllätystappo minkä olen koskaan nähnyt missään elokuvassa tai tv sarjassa. Mikään ei ole yhtäpaljon yllättänyt ja tuntunut kun ekan kerran näin sen. Täydellisesti toteutettu.


Shokeeraavan tuosta tekee senkin, että aluksi sitä luulee Willowin saaneen osuman, kun Tara ihmettelee veriroiskeita.

Silence kirjoitti:Mielestäni pari kolme viimeistä jaksoa alkaa pahasti laahaamaan. Kuin kaksi tiukkaa jaksoa olisi venytetty väkisin kolmeksi jotta kausi saadaan 22 jakson pituiseksi. Pilaa hieman loppua ja tiukkaa tunnelmaa vaikka Willown ja Xanderin lopetus onkin upea.

Jännää ettet Musikaalijaksosta enempää puhunut. Oh well...


Musikaalijakso oli hauska, mutta minulla on edelleen hieman vaikeuksia musikaaleista nauttia. Sain aina pentuna näppylöitä animaatioleffojen lauluosuuksista. Jakso olisi ollut tosi turha pääjuonen kannalta, jollei Buffy olisi lopussa paljastanut olleensa taivaassa.

Jakso on kyllä sellainen, että jos haluaa menoa päiväänsä, niin se tulee ekana mieleen katsoa. Ja ymmärrän tätä nykyä musikaalien vaativuuden, kun olen saanut olla seuraamassa oikean musikaalin harjoituksia. Arvostus niitä kohtaa on kasvanut ja tuttujen sarjojen musikaalit iskevät, kuten vuosi sitten näkemäni Pokemon -musikaali todisti minulle.

Tekisipä joku faniryhmä Buffysta musikaalin myös!
Avatar
Joni Ahonen
Moderaattori
 
Viestit: 2323
Liittynyt: 01.03.2014 12:13
Paikkakunta: Suomessa

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Joni Ahonen » 24.11.2017 23:13

Buffy season 7

SPOILUJA SPOILUJA SPOILUJA SPOILUJA SPOILUJA SPOILUJA SPOILUJA!!!!!!!


Elokuussa alkanut Buffyn katselu on nyt ohitse. Muutama päivä piti sulatella loppua.


Edellinen kausi päättyi hyvin mielenkiintoiseen cliffhangeriin Spiken osalta, joka on noussut sarjan mielenkiintoisimmaksi hahmoksi siitä lähtien, kun Buffystä tuli hänelle pakkomielle.


Jo DVD:n valikoissa kuulee, että nyt on eeppistä menoa luvassa, sillä musiikki on vaihtunut jousiteemoihin, jotka rakentavat elokuvamaista fiilistä. Eka jakso on tosi lupaava ympyrän sulkeutuessa Dawnin aloittaessa Sunnydalen uudessa lukiossa, jossa tietenkin alkaa heti tapahtua kummia. Pidin todella paljon Spiken ekasta kohtaamisesta, sillä miehen muutoksen halusin heti nähdä. Odotin Spiken muuttuneen enemmän ihmiseksi, jollaiselta hän punertavamman ihonsa ja keltaisemman sekä sekavamman tukan ansiosta ekassa jaksossa näyttää, mutta mies muuttuukin pian jo toisessa jaksossa hiukset tiukasti taakse kammattuksi platinapääksi, joka ei ole ottanut aurinkoa sataan vuoteen. Köh, tuo tosin pitääkin paikkansa. ;) Olen luultavasti ainoa, joka tästä valittaa, mutta olisin halunnut nähdä Spiken muutoksen myös ulkonäössä. Spiken ja Buffyn välillä nähdään kirkossa todella upeasti valaistu kohtaus, jossa James Marstersin kulmikkaille kasvoille piirtyy komeimmat varjot ever. Buffyn ja Spiken suhteesta otetaan kiitettävästi kaikki irti hahmojen etsiessä itseään.


Seiskakausi alkaa lupaavasti, mutta se tekee yhden ja saman mokan kuin melkeinpä kaikki edelliset kaudet. Jostain syystä Buffyssä on osattu mokata pääpahikset aina päin helvettiä. Pahis-Angel oli hyvä idea ja Spike Drusillan kera loistava kaksikko, vaikka eivät ihan kunnolla päässeetkään loistamaan. Kuvernööri oli rasittava tyyppi, joka olisi ollut paljon jännempi tavallisena ihmisenä, Adam muistutti Heman-toimintafiguuria, Glorificus oli Jumala, mutta esiintyi shoppailevana kiukuttelijana ja nörttitrio oli kaiken kaikkiaan aika nolo esitys, joita kukaan ei ottanut vakavissaan. Aluksi luulin, että tämän kauden pahiksen henkilöllisyys pidetään mysteerinä, joka olisi lisännyt mielenkiintoa, mutta muodonmuutosidea ei toiminut mielestäni lainkaan. Se jättää liian paljon juoniaukkoja, koska jos tämä "pahan alku" voi milloin vain olla missä vain, miten Buffy ja kumppanit voivat edes mitään suunnitelmia salassa tehdä? Glorificus oli jumalatar, mutta hänellä oli fyysinen olomuoto, joka toimi rajoitetusti. Uusi idea tässä pahiksessa on hänen psykologinen vaikutus muihin, mutta siitä ei oteta oikein mitään kunnolla irti. Jopa se Salmisen höhlänä pitämä jakso, jossa Buffy kohtaa kallonkutisjana toimivan vamppyyrin, on sata kertaa mielenkiintoisempi ja osasi esittää ajatuksia herättäviä kysymyksiä, jotka saivat katsojankin mietteliääksi. Tämä pahista pahin nyt vain käy härnäämässä tyyppejä eikä muuta.


En pitänyt myöskään yhtään siitä ratkaisusta, että Slayereita tuodaan talo täyteen vain notkumaan ja tylsistymään. Jopa Giles ihmettelee kaikkien ollessa treffeillä sitä ettei kukaan tunnu ottavan uhkaa vakavasti. Niinpä! Minua ihmetytti tämä tosi paljon, sillä vaikka ymmärrän pahiksen psykologisen vaikuttamisen, joka muutamissa Joycen ilmestymissä toimi oikein hyvin, hahmo ei oikeastaan voi tehdä juuri mitään ja kaikki sarjassa tiesivät kyseessä olevan manipuloija. Oma mielenkiintoni lässähti kuin pannukakku, kun Faith päättää välillä viedä tytöt pitämään hauskaa Bronzeen, kun on niin tylsää. Tai kun lopussa kaikki sekstailevat keskenään ja samalla tämä pahis katsoo touhua kuin BB-talon tapahtumia. Mitä helvettiä??!!?? Sarjan pahiksessa on se ainoa mielenkiintoinen puoli, että se esiteltiin jouluisan lämminhenkisessä jaksossa muistaakseni kolmannella kaudella, jossa muistan tosin jo tuolloin ihmetelleeni, että jos tyyppi on kaiken pahan alku ja juuri, niin eipä Buffy jaksanut paljoa hätkähtää. Eli taas feilattiin pahis! Hitto!!! :x

Ja lisää kuraa pitää vielä kaataa muista pahiksista, joista alkukantaiset vamppyyrit ovat naurettavia ja liian kestäviä. Olin aika pettynyt, kun sinetin takaa kömpii peikkoa muistuttava tyyppi, joka ei ole peseytynyt tuhanteen vuoteen. Alkuvamppyyrit liikehtivät modernit taisteluliikkeet taitaen, joka ei sovi laisinkaan hahmojen alkukantaisuuteen. Myös otusten kestävyys oli naurettava ja olisin toivonut Buffyn hakkaavan ekan vamppyyrin paljon nopeammin. Tämä vain korosti pääpahan kehnoutta, kun suurin uhka onkin huonosti maskeerattu peikko. Calebin kohdalla onnistutaan paremmin ja hahmo tekee jopa järkyttävää vahinkoa Xanderille, joka oikeasti pysäytti. Caleb kustaan tosin siinä vaiheessa, kun virnuileva Dressman mies Angel tulee kuvioihin ihan tyhjästä naureskelemaan kulmille, kun oma tyttö antaa tuhmalle papille selkään. Aaaaaggghhhh!!!!! SIIS NYT PERKELE!!! :lol: Jos Razzie -palkinnot jaettaisiin "surkeimmat pahikset", Buffyn käsikirjoittajat olisivat ehdolla joka vuosi. Sori vaan, mutta tämä tuntuu jo melkein tahalliselta tempulta tekijöiltä. :D Muutenkin Angelin viimeinen kohtaaminen Buffyn kanssa todisti, että kaikki kipinä on kadonnut heidän väliltään.


Mutta se sarjan pahiksien haukkumisesta. Kritisoin vielä Slayereiden ottamista sarjaan, jossa vain harva pääsee kunnolla esille. Dawnin koulussa esitelty Amanda olisi voinut toimia vaikka yksinään seuraavana Valittuna, jota Buffyn kuuluisi suojella. Toisaalta kauden lopussa kaikki Slayerit pääsevät kyllä tositoimiin ja idea selitetään loppuratkaisussa jokseekin aika tyydyttävästi. Silti olisin mieluusti keskittynyt vain Amandaan. Nyt tuli sellainen olo, että pitihän sieltä tyttöjoukosta Willowille keksiä edes tyttöystävä, jotta joku hahmo nousisi vähän enemmän esille. Faithin ilmestyessä kuvioihin, hahmogalleria on aika täysi, eikä riidat oikein vakuuta.

Hahmoista todettakoot, että en erityisemmin pitänyt ratkaisusta ottaa Andrew sarjaan. Hän on vain outo tyyppi, jonka nörttijutut eivät kolahda. Hänet olisi pitänyt esittää inhimillisempänä ja olisi ollut mielenkiintoista, jos hänen ja jonkun Slayer -ehdokkaan (Amandan) välille olisi kehkeytynyt jotakin. Tästä olisi saatu paljon huumoria irti ja Xanderille nasevia heittoja. Tässä menetettiin oikeasti hyvä juttu. Harmillista.


Ei Seiskakausi kauhea ole, ei todellakaan, mutta nämä seikat rasittivat sitä ja hahmot toimivat välillä jotenkin oudosti, suorastaan järjen vastaisesti. Buffyn pieni kiinnostus rehtoria kohtaa tuntui tosi väärältä ja olin helpottunut, että lopulta näiden välille ei mitään kehkeytynyt. Giles piipahtelee kaudella vihoittelemassa ja tuntuu välillä menettäneen terävimmän teränsä tyystin. Xander onneksi saa sarjassa parikin hyvää hetkeä, vaikka aluksi hänen puheensa Dawnille tämän erityisyydestä ei tuntunut ollenkaan sopivan hahmolle. Kuitenkin hyvä oli saada Xander ääneen toteamaan sivustaseuraajana kokemat ajatukset, kun Buffy ja Willow loistavat. Dawnin teinikohellukset tuntuivat tosi pakotetuilta tyyliin "noin ne teinit tv-sarjoissa nyt vaan käyttäytyy".


Seiskakauden parasta antia on edelleen Buffyn ja Spiken suhde, josta saadaan omituisen paljon irti. Vaikka kutoskauden panot rikkoivat jotain pyhää hahmojen välillä, niin edelleen suhdetta viedään eteenpäin hämmentävän upeasti. Sarja jatkaaa onnistuneesti hahmojen keskinäistä rakkautta todella hienotunteisella tavalla, joka saa hellyydessään liikuttuneeksi. Se, että hahmot pitelevät toisiaan sylissä, loi luottamuksen sinetin viimein Buffyn ja Spiken välille. Myös loppuratkaisu sai kyyneleet silmiin ja Spike saa todella kauniin lopun. Buffyn lausuessa Spiken nimen viimeistä kertaa, en olisi ikinä uskonut miten näistä verivihollisista tulee televisiohistorian yksi muistettavimmista pareista. Loppukohtaus Buffyn ja Spiken välillä piti katsoa uudestaan, ja kyllä se vaan pysäyttää. Yksi sarjan parhaimmista kappaleista seuraa tunnelman nyansseja millin tarkkuudella.


7-kauden alku toimii hyvin, keskikohta ei niin hyvin, finaali on komea sekä kaunis samanaikaisesti. Anyan kuolema tulee todella yllättäen ja muistettavan siitä tekee sen, että se tapahtuu niin koruttomasti. Spiken kuoleman ohella ikuisesti mieleen jää kohtaus, jossa Xander ei näe kuolluttta Anyaa. Sarja loppuu kauniisti, ehkä jopa liian nopeasti. Jäin kaipaamaan sellaista lopputribuuttia.



Matka oli mahtava! Teen listauksen kausista myöhemmin ja koitan myös tehdä oman top 10 jaksolistauksen samalla. Nyt pitää nukkua.


****/*****
Avatar
Joni Ahonen
Moderaattori
 
Viestit: 2323
Liittynyt: 01.03.2014 12:13
Paikkakunta: Suomessa

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Joni Ahonen » 08.12.2017 21:11

Okei, lupasin vähän sellaista kaikki kaudet kattavaa mietintää Buffystä taannoin. Rehellisyyden nimissä sanottakoot, että olen katsonut kaikki jaksot neljättä kauden viimeistä jaksoa lukuunottamatta vain kerran, joten päässäni osa kausista saattaa pikkuisen fuusioitua yhteen. Erittelemään jaksoja en ala, mutta kaudet pistän paremmuusjärjestykseen.

Buffy -kaudet heikoimmasta parhaimpaan: SISÄLTÄÄ SPOILEREITA!!!


Seitsemäs sija: Kausi 1.

Ensimmäinen on siitä erikoinen, että sen kiinnostavuusarvo on vain kasvanut sarjan edetessä, koska hahmot ovat kehittyneet teineistä aikuisiksi. Ensimmäinen kausi yllätti minut siinä, että se ei pohjusta Buffyn kykyjen saantia mitenkään. Xander ja Willow esitetään heti ekassa jaksossa ja onkin mielenkiintoista tajuta se seikka, kuinka ilman Buffyn tuloa he olisivat yhä tavallisia pulliaisia. Xanderin teinimäinen ihastus Buffyä kohtaa on kiinnostavinta antia ja parasta on kauden viimeinen jakso. Että mies osaakin olla niin pentu! Willow niin onneton nörtti! Ja se Buffy vielä niin itsevarma tyttönen, joka ei oikeasti tiedä paljoakaan. Kausi 1 on heikoin, mutta tutut jutut ovat kyllä mukana ja läppä lentää. Pääpahis on jopa uskottava, mutta ilkeileen vaan luolassaan kaikki ajat. Kaudessa toimii se, että se on todella lyhyt.


Kuudes sija: Kausi 2.

Toinen kausi olisi varmaan hemmetin työläs katsoa nyt. Homma on edennyt pikkuriikkisen, mutta pettymys tulee, kun Buffy palaa heti takaisin Sunnydaleen. Kuitenkin tässä kaudessa nähdään jo syvällisiä ja yllättäviä keskusteluita ja Xander kertoo avoimesti, miten Buffy pakenee ongelmia. Hauskoja jaksoja myös löytyy ja Buffyn ja Angelin suhde muuttuu kiinnostavaksi. Myös Spike saapuu sarjaan, enkä tykännyt erityisemmin koko hemmosta. :P Pahis-Angel ja mustasukkainen Xander toimivat. Buffyn epävarmuus tuodaan myös esille. Kausi sisältää todella paljon täytejaksoja ja ne noudattavat kyllästymiseen asti samaa kaavaa: Sunnydalen lukiossa joku on aina riivattu. Phuuh, varmaan noin puolet jaksoista voisi jättää katsomatta.


Viides sija: Kausi 3.

Minulle jäi tästä kaudesta mieleen Tori Blackin ulkonäön ja tyylin omaava Faith. Hahmosta ei saada niin paljon irti kuin pitäisi ja kuvernööri on pahiksena tylsä. Ehkäpä sarjan hahmot vetoaisivat ja yksityiskohdat iskisivät kovemmin nyt, en tiedä. Buffyn ja Angelin suhde jatkuu ja loppuu, kun Angel poistuu omaan sarjaansa. Hyvä veto! Juuri kun aloin Angelista jotenkin pitämään. Sarja alkaa ottamaan kantaa ikäviin asioihin ja hahmot ovat kypsyneet. Sarjan loppujaksot jäivät mieleen, kun katselin niitä Tallinnan laivalla. Pidin todella valmistujaisjaksosta, kun Buffy palkitaan koulun suojelijana ja kukaan ei pilaa iltaa. Myös Gilesin muuttuminen yhä enemmän isähahmoksi toimii. Kolmaskausi tuntuu tavoittavan valmistujaisfiilikset hyvin ja paniikin jatko-opintojen suhteen. Totesin kuitenkin tälläkin kaudella, että sarja ei luota omaan draamaansa, kun kaikki pitää jollakin höpsöyksillä selittää. Voi vitsi miten väärässä olinkaan, kun oletin saman jatkuvan. :)


Neljäs sija: Kausi 7.

Viimeinen kausi alkaa tosi, siis tosi lupaavasti, mutta kaatuu jälleen onnettomaan pahikseen, slayertyttö-laumaan, jotka ovat tulleet vain tylsistymään ja muutamiin muihin ärsyttävyyksiin, kuten esim. turhaan Andrewiin, jota en olisi halunnut enää nähdä. Seiska kyllä parantaa lopussa huimasti ja Buffyn ja Spiken yllättävä suhde saa koskettavan lopun. Kuitenkin jotenkin aavistelen, ettei Spike varmaan lopullisesti lähtenyt...? Sarjan viimeiset 15 minuuttia toimii ja olen kuunnellut liikuttuneena sarjan viimeistä kappaletta, josta tulee Spike mieleen. Liikutun aina kyyneliin tästä kappaleesta ja heidän viimeisestä kohtaamisestaan. Toimii!
https://www.youtube.com/watch?v=g70BqtVFSGU


Kolmas sija: Kausi 4.

Kausi neljä, siitä se Buffy oikeasti alkaa. Sarja tuntuu olevan aivan eri, kun hahmot ovat kasvaneet ja heihin keskitytään nyt kunnolla. Tätä se hahmopainotteisuus on! Alkaisin katsomaan sarjaa mieluusti neljännestä kaudesta eteenpäin, jos jostakin pitäisi aloittaa. Jaksot ovat hyviä ja Spike saapuu sarjaan jälleen, mutta hahmo alkaa muuttumaan mielenkiintoiseksi, kun hän ei voi vahingoittaa enää ihmisiä. Riley Finn ei ole kovin ihmeellinen hahmo, mutta kelpaa Buffylle laastariksi. Sarjan hahmot löytävät henkisen paikkansa paremmin ja tuntuvat jo vanhoilta tutuilta. Viimeinen jakso tässä kaudella on ainoa, jonka olen katsonut kahdesti.


Toinen sija. Kausi 6.

Synkin kausi ehdottomasti. Vaikka alussa ratkaisu, että herätetääs se Buffy vain henkiin, onkin tosi helppo temppu, onneksi pian tuleva käänne pistää asetelman ylösalaisin. Kutonen on komea ja todella mielenkiintoinen kausi, jossa Buffyn ja Spiken suhde viedään uudelle, fyysiselle tasolle. Kaudella on paljon superhetkiä ja vaikka Willowin voimat meneekin yli, on Xanderin "I love you", paras tapa voittaa taistelu. Todella upea kausi, jossa on paljon hyvää. Toimii todella hyvin.


Ykkös sija: Kausi 5.

Tämä oli helppo ratkaisu. Kun katson tv-ohjelmia tai elokuvia, odotan niiden saavan minut kyyneliin. Vitoskauden The Body on yksi 5-top jaksoista. Siitä on jopa pitkä suomenkielinen Wikipedia-artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruumis_(B ... rintappaja)
The Bodyn kaltaiset yllättävät jaksot osaavat yllättää ja voisin tässä puhua vain The Bodystä. Se käsittelee niin raastavasti läheisen menetystä, että iho menee nyt jo tässä kirjoittaessa kananlihalle. Hahmojen on pakko kasvaa. Ja kestää. On raastavaa katsella, kun lapsuus loppuu noin vain, vaikka Buffy sekä kumppanit eivät enää mitään teinejä vitoskaudella olekaan. Spiken suhde Buffyyn on erikoinen idea, joka tuntuu alussa täysin hullulta. Riley Finnin lähtö oli rohkea veto myös ja hahmosta tuli heti kiinnostava viimeisten jaksojen aikana. Tässä vedettiin oikeista naruista.
Minulle tämä oli se kausi, joka sai Buffyyn ihastumaan ikihyviksi.



Buffy on ehdottomasti vuoden 2017 yksi parhaimmista jutuista. Muistan aina, kun kävin pyörällä polkemassa elokuun eka päivä kaikki kaudet kattavan boxin postista ja päätin poiketa kotimatkalla uimassakin, joka oli kesän ensimmäinen ja viimeinen uintireissuni.

Kuva

Minulle Buffy oli aina mysteerisarja, josta ekaa kertaa sain Pelit-lehdestä kuulla silloin 2002, kun Sarah Michelle Gellarin kasvot koristi harvinaisen erikoisessa kannessa. Jossei toukokuun Pelitissä olisi ollut Buffystä juttua, en olisi sarjaan nyt tutustunut. Buffy on hömppä ja usein jopa vähän höhläkin sarja, mutta usein se on salaviisas jopa niissä kehnoissakin osissa.

Buffy opetti minulle monia asioita, mutta puhun seuraavat asiat ihan vakavasti omasta subjektiivisesta näkökulmastani. Sarjassa käsitellään realistisesti ja sanallistetaan välillä asioita, joista ei muissa sarjoissa juuri kunnolla puhuta. Minua kosketti ja opetti se, miten sarjassa on mustasukkaisuus tuotu esiin Xanderin, Spiken, Rileyn ja Angelin kohdalla. Osaan samaistua noihin tunteisiin ja ymmärrän samalla myös Buffyn avuttomuuden ja vitutuksen miehiä kohtaa. Minulle sarjassa Xanderin ja Spiken muuttuminen älykkäiksi Buffyn ystäviksi oli arvokas opetus, joka sai miettimään omia tuntemuksiani erästä naista kohtaa oikeassa elämässä. Meidän ystävyys oli katkolla, koska olin mustasukkainen ja lapsellinen paska. Hän halusi olla ystävä, mutta se ei minulle lapsellisuuttani kelvannut. Kun näin miten Xander muuttui sarjassa ja Spike sai Buffyn arvostuksen, mietin, että noin minunkin pitäisi toimia. Ei ole ajatus päästä Spiken tavoin lopulta sänkyyn sentään. :) Mutta jos vamppyyri voi muuttua, sitten minäkin. Olen ottanut tähän neitoon nyt yhteyttä ja olemme sopineet Skype-treffit ensi viikoksi, jotka jännittävät minua ihan pirusti. Ei Buffy yksin vaikuttanut päätökseeni ottaan häneen yhteyttä, mutta suhtautumiseni häntä kohtaa ja omia tunteitani myös, ovat Buffyn ansiosta muuttuneet.

Pafvi, vamppyyrin tappaja -sarja muutti minua miehenä. :lol: Tätä ei ihan julkisesti kehtaa sanoa. :oops: :oops: :oops:


Mutta sarja oli hienoa katsottavaa, vaikka oli siinä selkeitä hölmöyksiäkin. Jos jotain muuttaisin, en olisi ollut pahoillani, jos Dawn olisi sarjasta lähtenyt vitoskaudella kokonaan ja viimeinen kausi olisi ollut puolet lyhyempi. Pahikset olisi voineet olla parempia, mutta sarjan pelasti mahtavat hahmot, jotka kasvoivat. Voin vain kuvitella miten hienoa onkaan ollut oikeasti silloin aikoinaan seurata hahmojen kasvamista vuosien aikana. Buffyn ja Spiken suhde on yksi tv-historian parhaimmista.

Kun sain Buffyt katsottua, pitihän sitä vilkaista, mitä näyttelijöille nykyisin kuuluu. Ihan säikähdin, kun tajusin Sarah Michelle Gellarin olevan jo 40 vuotias! Olipa kivaa nähdä, kun joukko kokoontui yhteiskuvaa varten:

Kuva


Buffy kertoo monista asioista. Minulle Buffy kertoo aikuistumisesta ja vastuunottamisesta. Alussa Buffy esitetään itsevarmana ja vähän ylimielisenä teinityttönä, josta kasvaa vastuuta kantava aikuinen vahva nainen, joka voi ja saa olla myös epävarma.


ps. Olisiko Silencellä tallessa omat arvostelut Buffyn kausista? Niitä en aikoinaan lukenut.
Avatar
Joni Ahonen
Moderaattori
 
Viestit: 2323
Liittynyt: 01.03.2014 12:13
Paikkakunta: Suomessa

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja whatever » 30.03.2018 16:49

Trailer Park Boysin 12. kausi julkaistiin tänään. Mr. Laheyn näyttelijä kuoli, mitenköhän se tulee vaikuttamaan tähän kauteen... oispa kaljaa.
Avatar
whatever
 
Viestit: 629
Liittynyt: 26.04.2014 10:46
Paikkakunta: Yö Kaupunni

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Hammerkrieg » 30.03.2018 17:04

whatever kirjoitti:Trailer Park Boysin 12. kausi julkaistiin tänään. Mr. Laheyn näyttelijä kuoli, mitenköhän se tulee vaikuttamaan tähän kauteen... oispa kaljaa.

1 parhaista juopoista :mrgreen: En oo kyl tosin pitkään aikaan kattonu.

"How fucking drunk are you?!"
"6 out of 10"

Joo, toi It's Always Sunny in Philadelphia on kyllä semmosta huumoria jolle meikäläinen syttyy. Vittu miten mahtava sarja.
Avatar
Hammerkrieg
 
Viestit: 212
Liittynyt: 01.03.2014 14:09
Paikkakunta: Wewelsburg

Re: Mitä sarjaa seuraat?

ViestiKirjoittaja Highwind » 31.03.2018 03:26

Ainoa sarja jota seuraan ilolla näinä päivinä on Gotham . Sarja ottaa sopivasti vapauksia Batman mytologiaan liittyen jotta pysyy mielenkiintoisena ja erilaisena, muttei kuitenkaan niin paljoa että se raiskaisi alkuperäismateriaalia. Ensimmäinen kausi oli vähän hakemista sarjan suunnan suhteen, mutta kausi kaudelta homma vaan paranee. Nyt Gothamissa hääräävät jo Jokerin esiaste, Hullu Hatuntekijä ja Scarecrow, jo aiemmin tavattujen Pingviinin, Mr Freezen ja Arvuuttajan lisäksi, ja myös Bruce on alkanut seikkailla maski naamalla pitkin öisiä katuja, joten sarja on tulossa joko päätökseensä tämän tai ensi kauden aikana, tai muuttumassa all-out Batman tarinaksi. Toivottavasti saisivat tehdä vielä yhden kauden, ja lopettaa sitten homman komeasti ennen kuin homma vesittyy.
"Oh shit" - Batman

PSN: SampleFIN
Avatar
Highwind
 
Viestit: 178
Liittynyt: 15.12.2014 19:11

EdellinenSeuraava

Paluu Televisio ja elokuvat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron