Jälleen on aika käydä kulunutta vuotta läpi.
TALVITähän lasken tammi- ja helmikuun siis. Heti vuoden alussa aloitin tankotanssitunnit ja tuli myös aloitettua epäsäännöllinen salilla käyminen. Tankotanssia oli hauska kokeilla ja osaan nyt arvostaa todella niitä, jotka taitavat tangolla heilumisen sitten stripaten tai kilpailen. Helmikuu oli vuoden haastavin kuukausi sekä ehdottomasti käänteentekevin. Olin toimintaterapian harjoittelussa ja tajusin ettei ala ole minua varten. Hain opiskelemaan sitten taideterapiaa ja pääsin sisään. Harjoittelussa oli silmiä avaavaa nähdä miten erilaisiin elämäntilanteisiin meistä kuka tahansa voikaan joutua. Osaan olla tästedes kiitollinen jo pelkästään siitä, että pystyn vain istumaan haluamallani tavalla.
KEVÄTMaalis- ja huhtikuu menivät teoksia valmistellessa Helsingin näyttelyä varten. En itse asiassa edes muista, mitä noiden kahden kuukauden aikana tapahtui, sillä olin aika kypsä avoimessa toimintaterapian opintoihin, kun tiesin vaihtavani opiskelupaikkaa. Toukokuun isoin juttu oli eka näyttelyni Helsingissä, joka meni todella loistavasti. Oli mukavaa valvoa omaa näyttelyä ja katsoin melkein kaikki AVGN-videot netistä sipsejä mässyttäen. Get Out oli hyvä leffa, joka nauratti ja säikytti tehokkaasti samaan aikaan. Toukokuun Pelitissä oli Buffy -historiikki, jonka myötä päätin viimein tutustua höntin kuuloiseen sarjaan.
KESÄEi ollut helteitä, mutta sadekelit haittasivat. Pyöräilyreissut jäivät vähiin ja uimassa kävin vain kerran. Historiallista oli, että ekaa kertaa joku ystävistäni vieraili kotitilalla ja tutustuin hänen kauttaan omaan kotikylääni uudella tavalla, kun sai viimein esitellä paikkoja. Kesä oli rento ja parasta oli Buffyyn tutustuminen. Taideterapiaopiskelu alkoi kesäkuussa ja kävin myös pikaiseen Tallinnassa. Reissusta jäi parhaiten mieleen kun katsoin kotimatkalla Buffy 3 kauden loppuun ja jännitin kestääkö akku. Kävin uimassa vain kerran, sekin Buffyn ansiota, kun kävin postista hakemassa kaikki kaudet kattavan boxin ja poikkesin järvessä pulahtamassa peläten jonkun vievän Buffyni rannalta.
SYKSYJännittävää oli saada Ilta-Sanomiin YllätyShitti. Oikeastaan jopa ihmettelen miten hyvin kaikki menikään tämän suhteen. Vuoden paras juttu oli ylivoimaisesti Savonlinnan näyttelyni avajaiset, jossa menin tavallaan vihille itseni kanssa. Kaasolle annan kiitokset, että pokka pysy. Häämatkani Firenzeen oli huikea kokemus, kuten myös koskettava Zelda -konsertti. Marraskuu oli paras kuukausi ehdottomasti!
TALVILasketaan tämä joulukuu vielä. Yllättävin teko oli leikata hiukset, ostaa viimein älypuhelin ja lyödä lukkoon pari suunnitelmaa ensi vuodeksi. Uusinta Zeldaa rupesin vasta joulukuussa kunnolla pelaamaan, joka on ollut parasta viihdettä vuosiin. Myös pieni kasvava fanitus Buffya kohtaa piristi huimasti.
Tämä oli parempi vuosi kuin edellinen. Jostain syystä helmikuut ovat olleet aina haastavinta aikaa ja syksyt parasta. Tästä vuodesta jäi hyvä fiilis, sillä laajensin reviiriäni tutustuen uusiin hampurilaispaikkoihin. Ensi vuonna aion ottaa selvää tästä Puolalaisesta ennustajasta, joka oli aistinut olemassaoloni. Elämäni 28 tuotantokauden yksi huippuhetkistä tulee olemaan tuo tapaaminen selvännäkijän kanssa.
ps. Tänään kaksi puolalaista homoa lauloivat minulle skypen kautta myöhästyneet Paljon onnea vaan laulun.