Mitä kuuluu?

[Joni Ahonen]

Vuosi vaihtuu ja on aika taas tehdä katsaus kuluneisiin 12 kuukauteen. Tämä vuosi häviää sikäli vuodelle 2017, että näyttelyni olivat ihan täysin spin-off -settiä, vuotuinen ulkomaanreissuni Barcelonaan keskinkertainen ja terveys välillä reistaili.

TALVI

Tähän lasken tammi-helmikuun, kuukausista pelottavimmat itselleni, sillä usein tuntuu onnettomuuksia tuolloin tapahtuvan. Mutta ei onneksi tänä vuonna, vuoden alku oli suorastaan tylsä ja muistan tammikuun olleen kamalan pitkä. Hain epätoivoisesti töitä ja jouduin pettymään monta kertaa. Olin päättänyt vuoden alussa, että nyt niitä töitä etsitään ja hakemuksia tulikin laiteltua. Merkittävin tekoni oli helmikuussa, jolloin otin riskin ja varasin seuraavalle vuodelle kalleimman taidenäyttelyajan Helsinkiin. Tämä pakotti hakemaan ja panostamaan apurahahakemuksiin myös.


KEVÄT

Maaliskuussa minua lohdutti töiden suhteen se että pääsin Kotkaan vanhaan taidekouluuni taidemalliksi kolmeksi viikoksi. Oli virkistävää päästä kotoa pois ja myös vähän rahaa ansaitsemaan. Alkukevät oli työhakemusten lähettelyä ja vain yhteen pääsin haastatteluun. Olo oli välillä vähän surkea ja luuserimainen. Suuri ilonaihe oli taideapuraha, jolla sain heti maksettua Helsingin näyttelyvuokran pois alta. Myös muutenkin loppukevät alkoi näyttämään lupaavammalta, kun sain pari päivää opetustöitä Kotkasta, jotka menivät hyvin. Vietin myös mukavaa aikaa erään viehättävän naispuolisen kaverini kanssa.

KESÄ

Oli parasta aikaa ehdottomasti ja tein taas vähän opetustöitä. Minulla oli ensimmäinen pikkunäyttely Enonkoskella ja oli hauskaa avajaisten jälkeen mennä illalla keskellä yötä ammattikuvaajan luokse otattamaan kuvia Lady Cerezasta rannalla ja pellolla. Oli tosi tunnelmallisia nuo kuvaukset, joista olen Instagrammiin lisäillyt otoksia. Minulla oli myös näyttely Lopella ja vaikka siellä ei ollutkaan avajaisissa ketään, tein silti hienoja teoksia ja vietin tosi mahtavaa aikaa isossa puutalossa, jota vuokrasin kolmeksi päiväksi. Olen päättänyt vuokrata tuota hökkeliä myös jatkossakin. Heinäkuussa pääsin myös jälleen tekemään töitä, kun valvoin Savonlinnassa erään yhdistyksen taidenäyttelyä kuukauden ja asuin vanhalla kirjastolla. Näin myös ystävääni, jonka majoitin kirjastoon. Oli helvetin kovat helteet ja olin läkähtyä tilaan usein. Hienoin hetki oli löytää uuni kellarista, jossa lämmitin pakastepizzaa.
Elokuussa vuoden mukavin uutinen oli työpaikka salaattifirmassa, jossa minulla tänään päättyi määräaikainen työsopimus, mutta pesti jatkuu kiireapulaisen sopparilla toukokuuhun asti. Työpaikka oli se mitä kipeästi olin kaipaillut. Jo se että pääsee ihmisten ilmoille ja tekemään edes jotakin ollen avuksi piristää todella paljon. Olen tutustunut uusiin ihmisiin eivätkä hommat ole stressanneet juuri lainkaan. Pahemmin en ole nähtävästi mokailutkaan. Myös Angel -sarjaan oli kivaa tutustua, vaikkei siitä jäänyt oikeastaan mieleen paljoakaan verrattuna Buffyyn.

SYKSY

Työt olivat merkittävä lisäys elämääni, jotka syksyllä määrittelivät ajankuluani. Ikävintä oli sairastua keuhkokuumeeseen, mutta onneksi ennen Barcelonan reissua sen ehdin sairastaa. Matkani ulkomaille oli kiva kokemus, mutta en voinut olla sitä vertaamatta Firenzeen, josta tykkäsin paljon enemmän. Syksyllä valmistelin kovasti erotiikkamessujen taidestandiani, joka oli vuoden odotetuin asiani. Messut menivät todella hyvin ja kontakteja tuli sekä paikallislehdet huomioivat kahden sivun jutulla: https://i.imgur.com/MNSzMRQ.jpg ja https://i.imgur.com/EhYb8hc.jpg
Syksy oli kivaa aikaa kun painatin ekat sarjakuvani ja pääsin piirtämisen makuun kunnolla pitkästä aikaa.

TALVI

Lasketaas tämä vielä, eli vain joulukuu. Meni kivasti, joulu oli runsas, olen alkanut hiihtämään ja jäänyt koukkuun lähteä umpimetsään tarkoituksellisen huonossa maastossa liikkumaan suksien ja sauvojen kanssa isoja ojia ylittäen. Läksyt on jäänyt tekemättä ja taideterapiaopinnot vähän kärsineet. Oli kivaa nähdä yhtä kaveria pitkästä aikaa ja kuulla vähän mitä muuallakin tapahtuu. Surullisinta olivat tädin hautajaiset ja hänen poismenoaan ei oikein kukaan käsitä, kun kaikki tapahtui niin äkkiä. Tuntuu että hän edelleen olisi elossa ja saattaisi milloin hyvänsä soittaa meille iltaisin.


Vuosi 2018 oli hyvä, häviten huippuhyvälle 2017 selkeästi. Töistä olen iloinen ja mukavasta kesästä. Myös siitä olen onnellinen, että minulla on tämän vuoden aikana eniten asioita valmisteltuna ja projekteja seuraavalle vuodelle. 2019 on näytön paikka, sillä pidän suurimman näyttelyni ikinä Helsingissä, otan osaan pariin taidekilpailuun ja aion muutenkin tehdä totta monista haaveistani. Kahden viikon päästä lähden Saksaan ja siitä sitten Italiaan osin juhlistamaan synttäreitäni ja kohti 30 ikävuotta. Olisihan se kiva vaikka tyttöystäväkin löytää ja Saksaan lähdenkin tutustumaan erääseen Instassa kohtaamaani taiteilija neitoon, joka tuntuu tapaamista myös odottavan. Saa nähdä tuleeko tuo kohtaaminen olemaan merkittävä.

Positiiviisin mielin siis eteenpäin!

[Hammerkrieg]

Tää vuosi meni ryypätessä ja töissä. Mennään eteenpäi.

[Gigante]

Melko perusvuos'. Enimmäkseen tästä on jäänyt mieleen Ahoselta ostetun taulun saapuminen, uuden hyllykön suoma lisätila asuntooni ja että töhersin tuttuun tapaani jotain kämäistä sarjista. Tarvitsisi ehkä jonkin toisen suomikanavan/saitin sen julkaisuun, kun dA:ssa harvemmin tulee huomatuksi ylipäätään omalla materiaalilla.


Kesäajalla olikin suht paljon duunia ja loppujen lopuksi tulikin yllätyksenä kun töiden määrä vähentyi syksyn myötä 'vain' muutamaan päivään viikossa. Arvostan toki saamaani vapaa-aikaa (jonka käytän yleensä piirtämiseen tahi pelaamiseen), mutta toivon kyllä että ensi vuoden puolella tulisi jotain vahvistuksia töiden jatkumisen suhteen. Kelpaisi käydä jo väh. viikottain jotain duunia painamassa...muutoinhan tässä pitäisi palata etsimään jotain oman alan töitä tvs.


Ensi vuonna pitäisi sitten äidin pakottamana käydä taas venäjää opiskelemassa jollain kurssintapaisella. Vielä kun näistä alkeiden opiskelusta jäisi päähän muutakin kuin opettaja joka ei osaa suomea ja ne haaskatut puolitoistatuntiset viikkoa kohden. Taidan myös pulkan käydä ostamassa itselleni ennen laskiaista.

[Highwind]

Tää vuosi meni ryypätessä ja töissä. Mennään eteenpäi.

Äijä vei mun replan. Lisätään ny si et pilluakin sain pari kertaa.

[Hammerkrieg]

Tää vuosi meni ryypätessä ja töissä. Mennään eteenpäi.

Lisätään ny si et pilluakin sain pari kertaa.

Eio tapana valehdella.

[Joni Ahonen]

Berliinissä olen nyt pari päivää. Eilen näin tätä Instagram -neitoa, jonka kanssa olen viestitellyt puolen vuoden ajan. Meillä oli mukava tapaaminen, jossa aika kului siivillä. Aika haastavaa keskustelua ja tuli itselle sellainen olo, että meikäläinen on niin orientoitunut oman tiensä kulkija ja taiteilijasielu, ettei osaa edes enää kuvitella rinnalleen ketään. Huomaan myös olevani ihmisten seurassa usein tosi hermostunut, joka on myös osa persoonallisuuttani, eikä sille juurikaan mahda mitään. Tämä neito oli muuten mukavaa ja fiksua seuraa ja kyllä hänen kaltaisensa lumikuningatar sai pääni vähän sekaisin. Tuli sellainen tunne tapaamisesta, että jos voisi nähdä kyseistä henkilöä lisää, kenties siitä voisi jossain hullussa maailmassa jopa jotain kehkeytyä. Opettavainen kohtaaminen/treffit kaikesta huolimatta, vaikka taisivat yhteen kertaan jäädä.

Illalla menen yhtä taidetanssishowta katsomaan ja aamulla on jo heti lento Roomaan, josta hyppään bussilla Firenzeen. Sää on ollut Berliinissä masentava ja kaupunki oli yhtä harmaa kuin mielsin ennakkoon. On ihanaa matkustella ja nähdä uusia paikkoja sekä ihmisiä, vaikka välillä yksin ollessa kokee olonsa myös toisaalta aika orvoksi.

[Joni Ahonen]

Viime aikoina ollut mieli harvinaisen maassa eikä mikään ole jaksanut innostaa. Olen tuntenut myös katumusta yhdestä tapauksesta, jossa menin kaverille sanomaan kaikkea typerää kiihdyspäissäni viime kesänä. Ystävyyteen jäi särö eikä anteeksipyyntöni ole auttaneet. En ole paljoa katumusta aikuisiälläni juurikaan kokenut, kun ei ole ollut kamalasti tätä sosiaalista elämää. Yksin ollessa sitä luuli olevansa niin pätevä kaikessa ja usein vain naureskeli muiden ihmissuhdedraamoille, mutta kun asia sattuukin omalle kohdalle, tajuaa olevansa ihan täysi vajakki, joka ei oikeasti tajua mistään mitään. Olen niin usein ollut tilanteissa, joissa omia tunteitani on loukattu ja siksi olenkin tästä uudesta tilanteesta tosi hämmentynyt. Vau, minunkin sanomisilla siis joillekin merkitystä.

Tänään on paremmalta näyttänyt asiat, mutta kouluhommat kusee. Kouluessee vielä tekemättä kokonaan ja palautus huomenna. Onneksi töitä on ollut ja maaliskuussa lähden Kotkaan.

[Masse]

Nyt se pakollinen kausiflunssa sitten iski itsellekin vaikka hienosti koko syksyn ja alkutalven pärjäsi terveenä. Ärsyttävää ottaa töistä saikkua, etenkin kun työnantajan suunnasta tulee aina syyllistävä fiilis vaikka olisi toinen jalka haudassa. Toisaalta, tiedän kyllä itse, että siitä ei tule hevonpaskaakaan jos menee töihin hikoilemaan puolikuntoisena. Pari vuotta sitten se johti vaan keuhkokuumeeseen. Pitää koittaa vaan käyttää tää päivä järkevästi ja tehdä vaikka musaa.

[Joni Ahonen]

Toisaalta, tiedän kyllä itse, että siitä ei tule hevonpaskaakaan jos menee töihin hikoilemaan puolikuntoisena. Pari vuotta sitten se johti vaan keuhkokuumeeseen.

Tuli tämä moka itse tehtyä viime syksynä, kun painoin kuumeessa hommia. Kannattaa ottaa sairaslomaa ja levätä, sairaana on edesvastuutonta mennä töihin.

[Joni Ahonen]

Pakko avautua vähän tänne.

Viime aikoina ollut mieli harvinaisen maassa eikä mikään ole jaksanut innostaa. Olen tuntenut myös katumusta yhdestä tapauksesta, jossa menin kaverille sanomaan kaikkea typerää kiihdyspäissäni viime kesänä. Ystävyyteen jäi särö eikä anteeksipyyntöni ole auttaneet.

Ystävyys sitten virallisesti päättyi eilen. Oli aika raskas viesti kaverilta luettavaksi, mutta olo on helpottunut varmasti molempien kannalta. Oli tässä muutakin rasitetta vuosien aikana välillämme, mutta nyt voin viimeisimmistä mokailuista syyttää vain ja ainoastaan itseäni. Tajusin ettei mitkään selitykset enää olisi voineet auttaa, olisi ne tulleet miten sydämestä tahansa. Vaikka en ole ikinä seurustellut, eikä tämä ystävyyssuhde kyseiseen naishenkilöön ollutkaan hänen puoleltaan muuta kuin vain kaveruutta alusta asti, ymmärrän nyt paremmin kun sanotaan eron olevan joissakin tapauksissa paras ratkaisu. Mitä enemmän toisiamme opittiin tuntemaan, sitä enemmän tajusin ettei meillä ollut mitään yhteistä. Ei oikeasti mitään, joka on aika hämmentävää. Menin sitten tästä tai toisesta syystä eniten ihastumaan juuri häneen. Kun ei voi enää ystävänäkään jatkaa, homma ei vaan voi toimia.


Vaikka en ole omalta osaltani tapahtuneesta tietenkään ylpeä, tuntuu silti mukavalta, että taisin jollekin merkitä jotakin. Yleensä aina tuntuu kuin olisin vain tv-sarjan katsoja, joka sivusta seuraa ihmisten keskinäisiä draamoja. Oho, nyt se sattukin omalle kohdalle! :O

Opin tästä paljon ja omista puutteistani, jotka liittyvät kateuteen ja mustasukkaisuudesta kumpuaviin idioottimaisuuksiin. Ei ole helppoa myöntää itse olevansa sellainen paskaläjä, josta muita on aina kritisoinnut ja ihmetellyt ääneen, että onko tommoisia ihmisiä oikeasti olemassa. Ehkä muutun kokemuksesta viisaammaksi ja elämässä avautuu uusi ovi.

[Gigante]

Tässä sitä nyt ollaan sisäisten fiilisten kanssa hämillään.

Tässä on tullut duunailtua yhdellä työmaalla pari viikkoa ja sitten pomolta tuli ilmoitus, että kyseisen työmaan raksamestari on soittanut että meikän ei tarvitse työmaalle jatkossa tulla. Vähän ihmetyttää, niin minua kuin pomoakin, moinen, koska itse ainakin kuvittelin tekeväni työni ihan hyvin, mutta näköjään tällä mestarilla on sitten jotenkin erilaiset käsitykset millä vauhdilla pitäisi rahdata hehtaarista imuria paikasta toiseen ja mimmoisella ennaltanäkemisen taidolla pitäisi mennä ensisijassa putsailemaan ilman erillistä pyyntöä/käskyä. Toinen raksamestari oli kyllä ollut tyytyväinen työni jälkeen sikäli kun tältä olen työni jäljestä kysynyt.

Pomoni mukaan kyseinen häiskä on tehnyt aikaisemmin vähän kummallsia päätöksiä/kritisointeja, joten epäilen että tuskin olisin yksinäni syyllinen tässä tilanteessa...tai niin tahdon uskoa. Noh, toinen jannu etsitään tuolle työmaalle meikän tilalle, jos se mestaria paremmin mielyttää ja jos ei niin emme jatka kyseisellä työmaalla enempää. Toivon ettei mitään potkuja sentään tästä vielä irtoa, kun edellisillä työmailla ollaan oltu tähän asti ihan tyytyväisiä työni jälkeen.

Noh, pitää tässä sitten vaan odottaa tuleeko käskyä jollekin muulle työmaalle, vai joudunko odottelemaan taas siihen asti että nykyiset valmistuvat. Pääpiirteisesti uskon että asiat tuppaavat järjestäytyä tavalla tai toisella enemmin tahi myöhemmin.

...

Vanhemmilta tuli semmoinen vaihto/tarjous, että sain vanhan digitelkkarini tilalle 32 tuumaisen, hiukan entistä suuremman telkkarin. Pitää vain vielä pulittaa äidille puolet telkkarin hinnasta kunhan tulee tilipäivä. Tästä töllöstä kelpaa pelitellä.

[Joni Ahonen]

Tässä sitä nyt ollaan sisäisten fiilisten kanssa hämillään.
Tässä on tullut duunailtua yhdellä työmaalla pari viikkoa ja sitten pomolta tuli ilmoitus, että kyseisen työmaan raksamestari on soittanut että meikän ei tarvitse työmaalle jatkossa tulla. Vähän ihmetyttää, niin minua kuin pomoakin, moinen, koska itse ainakin kuvittelin tekeväni työni ihan hyvin, mutta näköjään tällä mestarilla on sitten jotenkin erilaiset käsitykset millä vauhdilla pitäisi rahdata hehtaarista imuria paikasta toiseen ja mimmoisella ennaltanäkemisen taidolla pitäisi mennä ensisijassa putsailemaan ilman erillistä pyyntöä/käskyä. Toinen raksamestari oli kyllä ollut tyytyväinen työni jälkeen sikäli kun tältä olen työni jäljestä kysynyt.

Tosi pepusta tuollainen tilanne ja toivottavasti asia selviää ja työt saavat jatkua. Itse töissä mietin päässäni turhankin usein että teenkö hommat oikein, mokailenko tietämättämäni, kohta pyydetään puhutteluun ja sitten tulee potkut jne. Huomaan myös pelkääväni ottavani vastaan uusia työtehtäviä ja haluaisin pysyä samoissa uomissa. Onneksi olen sitten kyllä ilman mitään vastaväitteitä ottanut uusia työtehtäviä vastaan ja nähtävästi hoitanut ne hyvin, kun on pyydetty niihin jatkossakin.

[Masse]

Still alive, n*gga!

Joo, ei tässä kummempia. Töitä on tosiaan tammikuun lopusta alkaen tullut painettua ihan täyspäiväisesti ja -viikkoisesti. Muuta ei ole hirveästi ehtinyt tehdä. Vähän harmittaa, kun yhteishaut on parhaillaan menossa/alkamassa niin en kehdannut/pystynyt hakemaan Helsingin Pop & Jazz-konservatorioon uudestaan, kun hakuvaatimukset oli muuttunut viidessä vuodessa melkoisesti ja tällä kertaa hakulomakkeeseen olisi pitänyt liittää viisi julkaistua kappaletta enkä olisi kehdannut laittaa mitään puolivillaisesti tehtyjä demoja siihen.

Harmittaa siinä mielessä, että oon kelannut julkaista ekan levyn vihdoin ja viimein kesän korvilla jos vaan riittää aikaa töiden ohella. Joka tapauksessa johonkin kouluun tulee haettua nyt tässä haussa. Ei noita varastohommia loputtomiin jaksa vaikka niistä jotain rahaakin saa.

[Gigante]

Jatkona tuohon edelliseen tilanteeseen: Töissä ollaan edelleen, mutta työmaa vaihtui. Mestari teki mulle ja pomolle ns. 'oharit', ja vaihtoi meidät tyystin toiseen firmaan...vaikka oli edeltävänä perjantaina sanonut pomolleni että uusi tyyppi tulkoot maanantaina. Ei tuota kait voi tulkita kuin joksikin mielialahäiriöksi tahi vastaavaksi. Muilla työmailla riittääkin tekemistä ihan riittämiin, joten hankkikoon tyyppi tunkkinsa muualta.
Kivaa myös että parin kuukauden nälkävyön kiristelyn jälkeen on taas tilillä rahaa riittävästi. Opetuksena olkoonkin, ottakaa takautuva palkanmaksu vähän varauksella...tai varmistakaa että rahaa on tilillä riittävästi maksuihin tai muihin menoihin.


Pitäisi tässä harkita näentarkastukseen menemistä, kun on toisen silmän näkö alkanut heikentymään, ainakin jos yrittää yhdellä silmällä lukea tekstiä kaukaa käsin. Ajatuskin silmälasien hommaamisesta pistää ahdistamaan.

[Highwind]

Pitäisi tässä harkita näentarkastukseen menemistä, kun on toisen silmän näkö alkanut heikentymään, ainakin jos yrittää yhdellä silmällä lukea tekstiä kaukaa käsin. Ajatuskin silmälasien hommaamisesta pistää ahdistamaan.

Itsekin lykkäsin rillien hankkimista viimeiseen tippaan asti, niin että pari vuotta en nähnyt edes tekstityksiä televisiosta muutaman metrin päästä. Äkkiä laseihin kuitenkin tottui, nykyään unohtuu että ovat edes päässä siihen malliin, että tökkään sormella linssiin päivittäin kun koetan kaivella möhniä veks silmänkulmasta.

Itsellä on vaihteeksi ollut vaikeuksia nukkua ja väsyttää jatkuvasti niin perkeleesti. Pomokin otti ihan puhutteluun kun työkaverit ovat kuulemma huolissaan jaksamisestani.

[Joni Ahonen]

Kevät kuluu tosi nopeasti ja kohta olisi hyvät kelit alkaa pyöräilemään maanteillä. Töitä on tässä kuussa ollut kiireapulaisena vähemmän, mitä nyt pääsiäisen tietämillä olen saanut lähettämöllä työskennellä kiitettävästi. Työpäivät vaan saattavat venyä tosi pitkiksi ja olen ollut aika väsyksissä kotiin palattuani. En todellakaan ymmärrä miten jotkut jaksavat työ- ja perhe-elämää pyörittää sekä siinä sivussa vielä jotain salarakastakin pitää ja istua illat baareissa. Itse haluan töiden jälkeen ainoastaan olla kotona yksin makoilemassa ja pelaamassa Resident Eviliä vailla mitään häiriötekijöitä.

Työsoppari päättyy toukokuun lopussa, mutta opetustöitä on vähän tiedossa pitkin kesää ja odotan myös tietoa työskentelyrahasta. Olen aika optimistinen sen suhteen yllättäen, sillä olen vuosien aikana harjaantunut noiden tekemisestä ja saanut jopa vietyä niitä läpi.

Kesää odotellaan innoissaan, on tiedossa paljon tapahtumia kulttuurin saralla.

[Gigante]

Täti menehtyi sitten tänä aamuna. Pitkän tovinhan tuo oli sairastellut, eikä sairaudet olleet tulleet yksinään (sydäreitä, pyörtymisiä, limaista yskää), mutta tähän asti sitten oli sinnitellyt ns. kuin piruuttaan. Suhde tätiin (joka oli myös kummi) oli vähän eriskummallisen oloinen, vaikka tämä osasi käydä välillä hermon päälle. Sanavarasto oli kyllä tädillä loppuun asti sangen rohkeaa, vähän kuin verbaalista "tough love"-meininkiä.

"Annas mä vähän trimmaan pensassaksilla tuota leukaa."

"Tuon apinan pää pitää illalla painepesurilla pestä." (ksk. allekirjoittanutta)

"...Ei muuten yö koita..."

"Ei tuu lasta, ei paskaa tästä"

"Polttaa niin harakoiden perseitä nyt!" (onnistuin ylilämmittämään puusaunan)

Äiti on sitten enää jäljellä sisaruskatraastaan, ellei tällä sitten ole sisarusta josta en ole tietoinen. Saa nähdä miten kauan hän jaksaa sinnitellä hoitojen kanssa. Serkkuja ja muitakin lähisukua tämä varmasti koskettaa yhtälailla.

[PT2]

Täti menehtyi sitten tänä aamuna

Otan osaa.

Onhan tässä tapahtunut vuoden sisään paljon. Löytyi tyttöystävä, pikkuveli tappoi itsensä, muutin Helsingistä Porvooseen, irtisanouduin lähes kymmenen vuotta kestäneestä vakkariduunista, vaihdoin toiseen työhön, irtisanouduin parin kuukauden päästä sieltä, sain ensimmäisen kummilapsen (jeii olen setä), olen seurannut äitini psykoosisekoilua ja nyt viimeisimpänä sain uuden duunin Thaimaasta. Nyt sitten myyn käytännössä kaiken irtaimistoni ja omaisuuteni ja siirryn kohti uutta elämää.

Heinäkuun 1.päivä nousee kone kohti Hong Kongiin, jossa lomailen viikon verran ennen suuntaamista Koh Samuin saarelle tekemään uutta duunia. Vähän jännättää, mutta ehkä sen ymmärtää

Mikäli kiinnostaa, niin meikäläiseltä löytyy vaikka ja mitä myytävää Torin puolelta ja lisää tulee jatkuvasti. On astioita, huonekaluja, viihde-elektroniikkaa ja vaikka mitä: https://www.tori.fi/koko_suomi?w=3&cg=0 ... aid=132467

[Joni Ahonen]

Onhan tässä tapahtunut vuoden sisään paljon. Löytyi tyttöystävä, pikkuveli tappoi itsensä, muutin Helsingistä Porvooseen, irtisanouduin lähes kymmenen vuotta kestäneestä vakkariduunista, vaihdoin toiseen työhön, irtisanouduin parin kuukauden päästä sieltä, sain ensimmäisen kummilapsen (jeii olen setä), olen seurannut äitini psykoosisekoilua ja nyt viimeisimpänä sain uuden duunin Thaimaasta. Nyt sitten myyn käytännössä kaiken irtaimistoni ja omaisuuteni ja siirryn kohti uutta elämää.

Heinäkuun 1.päivä nousee kone kohti Hong Kongiin, jossa lomailen viikon verran ennen suuntaamista Koh Samuin saarelle tekemään uutta duunia. Vähän jännättää, mutta ehkä sen ymmärtää

Enemmän tapahtumia kuin monessa tuotantokaudessa yhteensä.
Varmasti ollut tosi rankkaa ja uudet kuviot jännittävät. Rohkeutta vaatii lähteä ja tehdä noin perusteellisia muutoksia elämässä. Onnea ja muistahan täällä käydä päivittämässä tilannetta.


Itselleni kuuluu hyvää. Välillä töissä, kotosalla pelailua ja valmistelua kesän näyttelyihin. Olen myös sellaisessa jännässä tilanteessa, että eräs puumanainen on mahdollisesti iskenyt silmänsä minuun. Katsotaan mitä tapahtuu.

[Kallu]

Olen myös sellaisessa jännässä tilanteessa, että eräs puumanainen on mahdollisesti iskenyt silmänsä minuun. Katsotaan mitä tapahtuu.

Pikku-Ahosta odotellessa!

[Joni Ahonen]

Olen myös sellaisessa jännässä tilanteessa, että eräs puumanainen on mahdollisesti iskenyt silmänsä minuun. Katsotaan mitä tapahtuu.

Pikku-Ahosta odotellessa!

Tämän ihmeen tapahtuessa saat valita minulta teoksen ilmaiseksi.

[Kallu]

Olen myös sellaisessa jännässä tilanteessa, että eräs puumanainen on mahdollisesti iskenyt silmänsä minuun. Katsotaan mitä tapahtuu.

Pikku-Ahosta odotellessa!

Tämän ihmeen tapahtuessa saat valita minulta teoksen ilmaiseksi.

Muuten muistan tämän!

[PT2]

Enemmän tapahtumia kuin monessa tuotantokaudessa yhteensä.
Varmasti ollut tosi rankkaa ja uudet kuviot jännittävät. Rohkeutta vaatii lähteä ja tehdä noin perusteellisia muutoksia elämässä. Onnea ja muistahan täällä käydä päivittämässä tilannetta

Oikeastaan itseänikin yllätti, että kuinka helposti sitä lopulta tulikaan heittäydyttyä tähän. Ehkä syynä myös se, että suku on hajalla eikä Suomessa sinänsä ole mitään isompia kiintymyksiä tai siteitä. Kaverit nyt toki, mutta enpä minä niitäkään ole nähnyt kuukausiin livenä.

Enköhän minä tännekin päivittele matkakuulumisia tai sitten alan pitämään jotain vlogikanavaa Tuben puolella, jossa näkyy sitten vähän tarkemmin kaikenlaista.

[PT2]

Enköhän minä tännekin päivittele matkakuulumisia tai sitten alan pitämään jotain vlogikanavaa Tuben puolella, jossa näkyy sitten vähän tarkemmin kaikenlaista.

Tyttöystäväni painostuksesta johtuen, aloin pitämään blogia matkaltani ja tässä nyt ensimmäinen postaus siitä: HopIntoMyBoots-blogi

[Joni Ahonen]

Enköhän minä tännekin päivittele matkakuulumisia tai sitten alan pitämään jotain vlogikanavaa Tuben puolella, jossa näkyy sitten vähän tarkemmin kaikenlaista.

Tyttöystäväni painostuksesta johtuen, aloin pitämään blogia matkaltani ja tässä nyt ensimmäinen postaus siitä: HopIntoMyBoots-blogi

Pistepäänpä seurantaan. Aidosti kiinnostaa lukea kokemuksia. Saammeko myös tietää minkälaista työtä Thaimaaseen pääset tekemään?


Kesän suunnitelmat lyöty aika lukkoon näyttelyiden ja mahdollisen työharjoittelun suhteen. Olen saanut myös kivan tilaustyön, joka auttaa rahatilanteeseen nyt kun kiireapulaisen pesti päättyy ensi viikolla. Heinäkuussa järjestän työparini kanssa Helsingissä kaksipäiviäisiä taideterapiaryhmiä joihin saa 15 € osallistua kuka hyvänsä oli sitten kuvallista taustaa tai ei. Vähän mainostusta etukäteen.