Kallu kirjoitti:Hassua, että minusta ei tunnu ollenkaan samalta. Netflix voi tehdä niin monta RE-sarjaa kuin haluaa mutta minun ei tarvitse välittää niistä. Jos se on hyvä, saatan katsoa. Jos huono, en katso. Ehkä annat itseäsi kohdeltavan paskasti tai sinulla on joku mystinen obsessio/patouma, ken tietää, mutta sanoisin ettei milloinkaan ole ollut samankaltaista vaihtoehtojen määrää ruutuviihteessä kuin nyt. Katso mieluummin joku indie-hömppä tai omituisella kielellä puhuttu sarja; löydät ne varmasti. Mutta ei, ilkeät korporaatiot tunkevat uuden Resident Evilin väkivaltaltaisesti kurkustasi alas etkä voi sille yhtään mitään ja täysin lamaantuneena tästä suoranaisesta raiskauksesta sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin katsoa se uudestaan ja uudestaan ja kirjoittaa samalla maailman kurjuudesta sekä korporaatioiden ylivoimaisesta sorrosta. Elämä on valintoja täynnä.
No niinhän olen juuri tehnytkin. Olen katsonut aikalailla vain "indie-hömppää ja omituisella kielellä puhuttuja sarjoja", sekä tottakai vanhempia elokuvia 1920-1970-vuosikymmenien välimaastosta kun kaikki nykyinen tuntuu olevan 98% pelkkää scheissea.
Valituksen aiheeni olikin se Mitä ne ovat tekemässä. Olen itsekäs hirviö ja haluan oikean Resident Evil-sarjan. Edes kerran oikean Resident Evil sarjan. Onko se niin väärin? Onko se niin vaikeaa? En vain sen nimeä kantavaa random huttua minkä juonitiivistelmästäkin näkee jo kilometrien päähän että komitea on kasannut jotain Gilmoren tyttöjä Stranger Thingisin vaatteissa. Ja kun inspiraatiota otetaan itse lähdemateriaalista, niin se lähdemateriaali tuntuu olevan... Paul Andersonin elokuvat eikä pelit.
Joo, voisin ignoorata kaiken ja olla välittämättä ollenkaan. Mutta mihin sekin johtaa? Ilman minkäänlaista reaktiota asiaan kuin asiaan ja ilman minkäänlaista välittämistä en ole sen parempi kuin tuotteella rahaa kylmästi tekevät tuottajatkaan.
Mutta joo, tykkään kyllä rankaista itseäni. Raipalla selkään aina päivän päätteeksi, juuri ennen nukkumaan menoa. Se onkin ainoa asia tässä surkeassa maailmassa nykyään mikä saa minut tuntemaan edes jotain.
*slaps*
Joni Ahonen kirjoitti:Silenceä kehotan katsomaan Little Miss Sunshinen, se piristää aina.
Se on ihan kiva leffa. Hauska ja liikuttava. Abigail Breslin varsinkin on todella hyvä lapsinäyttelijäksi. Ihan oscar-ehdokkuudesta en nyt kyllä sentään tiedä...






