Elämänviisaudet

[Joni Ahonen]

Jälleen yksi topic, jonka meinasin kauan aikaa perustaa vanhalla foorumilla.

Koska suurin osa foorumilaisista ei ole enää teinejä, kiinnostaisi kysyä, koetteko oppineenne jotain tärkeää elämänne aikana? Tänne voi heittää viisauksiaan tai päätelmiään elämästä, jotka voivat olla mitä vain. Ja totta kai voi myös tyrmätä jonkin viisauden, jonka kokee olevan pelkkää bullshittiä.
Aiheesta keskustelen usein vanhempien ihmisten kanssa ja kaikki vastaukset ovat aina olleet varsin kiinnostavia.


Tärkein oppimani asia on ollut tajuta se ettei kukaan ihminen ole kovin ihmeellinen. En pidä ketään itseäni ylempänä tai alempana, vaikka kaikkien ihmisten kohdalla se ei olekaan aina helppoa. Kuitenkin tämän asian mielessä pitäminen on auttanut minua pääsemään osittain ujoudestani, eikä ihmisten kohtaaminen ole tuntunut niin vaikealta.


Mitä muut kokevat oppineensa elämästä, jos sellainen löytyy

[Masse]

Itse opin juuri tänään kersantiltamme sen, että aina kannattaa haastaa itsensä jokaisessa tilanteessa jossa se on mahdollista ja mielestäni se on ihan järkevää.

[NightFan]

Kaikkea ei aina kannata ottaa tosissaan ja joskus kannattaa olla vaan hiljaa. Noilla pärjää aika hyvin elämässä.

[Gigante]

Dear Princess Celes....eiku perhana! Opittuja elämänviisauksia siis.


"Monet pelkäävät yleensä aina eniten niitä, jotka ovat usein äänessä. Mutta entäpä ne hiljaisemmat yksilöt? Missään nimessä ei kannata aliarvioida sitä luokan hiljaisinta henkilöä. Se, että hän ei reagoi jatkuvaan härnäämiseen, ei tarkoita etteikö hän lopulta antaisi härnääjälle oikein kunnolla selkään suuttuessaan lopullisesti.
Kuvitelkaapa vaikka mitä tapahtuu kun paine kasautuu suljettuun kattilaan ilman, että että ilma pääsee koskaan vapautumaan? Se räjähtää kuulkaas ihan kunnolla, kun raja tulee lopulta vastaan!"
Lyhyempi versio tästä viisaudesta olisi oikeastaan :

"Oletko koskaan nähnyt eläintä, joka ei missään tilanteessa saattaisi purra. Minä en." Harvinaisen moni ihminen ei kyllä tästä saamastaan "puremasta" viisastu, vaan vaatii "elukkaa" lopetettavaksi moisesta käytöksestä.



"Hoida asia valmiiksi tänään, niin sitä ei tarvitse tehdä enää huomenna."





"Se, että jokin vaikuttaa sinusta aivan kelvottomalta 'merdeltä', ei tarkoita että joku muu näkee asian samalla tavalla." Tämä on tullut havaittua harvinaisen useaan kertaan elämän aikana.


"Syö se porkkana vielä tänään, koska huomenna se voi olla jonkun mielestä myrkkyä" Näin ruoka-aineista vaahtoavien ihmisten ja ruokavalioiden tutkimusten aikana, tämä on harvinaisen totta. Loppujen lopuksi, tuskinpa mitään voi syödä hyvällä omatunnolla.

[typewriter]

Olen oppinut sen, että mitään et saa ilmaiseksi. Et mitään.

[-Zerials-]

"Monet pelkäävät yleensä aina eniten niitä, jotka ovat usein äänessä. Mutta entäpä ne hiljaisemmat yksilöt? Missään nimessä ei kannata aliarvioida sitä luokan hiljaisinta henkilöä. Se, että hän ei reagoi jatkuvaan härnäämiseen, ei tarkoita etteikö hän lopulta antaisi härnääjälle oikein kunnolla selkään suuttuessaan lopullisesti."

Gigs, tuo oli hyvin sanottu. Itse olin alakouluaikoinani hiljainen ja kiltti ja kuten arvata saattaa, minua härnättiin siksi. Yläkoulussa sama teema, mutta luojan kiitos, että ihmiset alkavat viisastua ajan myötä... Tai ainakin suuri osa

Itse en kyllä ketään hakkaisi, mutta minulla on oma tapani ratkaista asiat.

"Miksi tapella, jos asiat voi ratkaista puhumallakin"

Loppuun vielä kiitos Jonille tästä topicista. Tänne tulen varmasti listaamaan uusia oppiamani viisauksia.

[Joni Ahonen]

"Monet pelkäävät yleensä aina eniten niitä, jotka ovat usein äänessä. Mutta entäpä ne hiljaisemmat yksilöt? Missään nimessä ei kannata aliarvioida sitä luokan hiljaisinta henkilöä. Se, että hän ei reagoi jatkuvaan härnäämiseen, ei tarkoita etteikö hän lopulta antaisi härnääjälle oikein kunnolla selkään suuttuessaan lopullisesti."

Gigs, tuo oli hyvin sanottu. Itse olin alakouluaikoinani hiljainen ja kiltti ja kuten arvata saattaa, minua härnättiin siksi. Yläkoulussa sama teema, mutta luojan kiitos, että ihmiset alkavat viisastua ajan myötä... Tai ainakin suuri osa

Hiljaisimmat ovat yleensä myös kaikkein rohkeimpia, joilta löytyy munaa joskus hyvin yllättävissä tilanteissa. Muutenkin olisi kivaa jos maailmassa ei suosittaisi liikaa ektroverttejä.

Loppuun vielä kiitos Jonille tästä topicista. Tänne tulen varmasti listaamaan uusia oppiamani viisauksia.

Tattis.

[Apple]

Hiljaisimmat ovat yleensä myös kaikkein rohkeimpia, joilta löytyy munaa joskus hyvin yllättävissä tilanteissa. Muutenkin olisi kivaa jos maailmassa ei suosittaisi liikaa ektroverttejä.

Tästä tuleekin mieleen nähty, koettu ja kirjaimellisesti kuultu viisaus: Puhumalla pärjää. Sanavalmiudella saa kavereita, ihailijoita, tyttöystävän, työpaikankin. Puhumalla voi helposti keploteltua itsensä ulos pahasta paikasta. Puhujat viittaavat ja esiintyvät luontevasti ja saavat näin helpommin hyviä arvosanoja. Juuri tänään työelämää esitellyt henkilö koulussa kertoi, kuinka sosiaalityön lisäksi "puhetaitoja tarvitaan nykyään lähes joka työssä." Tuo jos mikä on stressaavaa kuunneltavaa.

[Marsa]

Äiti on opettanu että nainen saa olla, mutta kana ei En sitten tiiä onko tästä viisaudesta teille niinkään hyötyä, ite oon koittanu kyllä elää ton mukaan

[Joni Ahonen]

Muista pitää aina jalat maanpinnalla.

Nyt vähän aikuisempana on voinut todeta, ettei ikinä kannata liikaa tuudittautua huolettomuuteen, vaikka menisi miten lujaa. Aina on hyvä olla varuillaan ja pitää kontrolli tiukasti tekemisissään. Tullut huomattua, että jos jonkin mahtavan onnistumisen jälkeen ottaa turhankin löysästi, joutuu jossain vaiheessa heräämään todellisuuteen aika rankalla tavalla.

Totta kai riemuita saa, mutta kannattaa aina muistaa, ettei elämä koskaan muutu minkään asian myötä ongelmattomaksi. Ei koskaan.

[Gigante]

Itse olen havainnut sellaisen viisauden kuin, "Muodosta mielipiteesi muista ihmisistä mielummin oman kokemuksen perusteella, kuin sen sijaan mitä muut ihmiset heistä ovat puhuneet." Tiedän toki, että vanha ajatus kuin "Ryssä on ryssä vaikka voissa paistais" on yhä voimassa. Vaikka itselläni ei mitään heitä vastaan toistaiseksi ole, mutta jos pitää venäläisiä( tai muunmaalaisia) vihata, niin eikö kannattaisi vihata sitten oman kokemuksen pohjalta eikä toisten?

Meinaan, miten me muka voidaan kehittyä eteenpäin, jos kaikki jupisee nykypäivänä jostain aivan ikivanhasta kaunasta jonka aikoihin et itse ollut edes olemassa? Mielummin jokin tämänpäiväinen tekosyy kuin jokin ikivanha juttu, enkä nyt puhu pelkästään jostain venäläisistä turisteista.

[typewriter]

^^ Samoilla linjoilla ollaan. On sitä paljon mukaviakin venäläisiä tullut vastaan, ei ne kaikki ole sellaisia liikennevaloissa punaisia päin ajavia, pihoilta irtotavaraa varastavia "ryssiä" niin kuin vanhemmat Sahti-Joosepit ja Pirkot antavat mielellään ymmärtää. Ja täällä Imatralla niitä venäläisiä varmaan on enemmän kuin missään päin muualla koko Suomessa.

[Joni Ahonen]

Itse olen havainnut sellaisen viisauden kuin, "Muodosta mielipiteesi muista ihmisistä mielummin oman kokemuksen perusteella, kuin sen sijaan mitä muut ihmiset heistä ovat puhuneet." Tiedän toki, että vanha ajatus kuin "Ryssä on ryssä vaikka voissa paistais" on yhä voimassa. Vaikka itselläni ei mitään heitä vastaan toistaiseksi ole, mutta jos pitää venäläisiä( tai muunmaalaisia) vihata, niin eikö kannattaisi vihata sitten oman kokemuksen pohjalta eikä toisten?

Samaa mieltä. Ryssittely on vanhempieni ikäisillä verissä, josta syystä luulin aika pitkään, että kaikki venäläiset olisivat jotenkin pahoja tyyppejä. Repin-instituutissa opin arvostamaan venäläisten taideopetusta ja asennetta, josta voisivat kaikki opettajat ottaa mallia. Toki kusipäitä mahtuu joka maahan, eikä Venäjä ole poikkeus siinä missä mekään.


Ihmisistä yleensäkin ole oppinut sen, että suurin osa jotain ihan muuta kuin antavat ymmärtää olevansa. Ei pidä ikinä antaa vieraskoreuden hämätä liikaa.

[Beksiii]

''Vaikeneminen on kultaa'' toimii melko monessa asiassa omaksi edukseen. En nyt tarkoita aina hiljaa olemista vaikean/epämukavan tilanteen tullen, vaan yksinkertaisesti sitä, miten helposti pelkästään sillä voi välttää tilanteiden eskaloitumista.


Toisen vähän erikoisemman viisauden huusi eräs kaverini kovaan ääneen pienessä krapulassa ihmisten täyttämässä McDonald'sissa keskellä päivää ''paras pillu on pikkupojan pylly''. Kommentti tuli niin puskista, että meinasin oikeasti tukehtua niihin ranskalaisiin.

Varmasti löytyy niitä ''reissumiehiä'', jotka tätäkin viisautena kokemuksen perusteella pitävät.

[Kaya]

Semmosen elämänviisauden olen kuullut joka on sovellettavissa esim parisuhteessa tai työelämässä. Eli jos olet jostain asiasta jollekkulle vihainen/pettynyt etc, mieti onko asia niin suuri että muistat sen vielä vuoden päästä. Jos ei, niin älä jaksa mököttää ja päteä, koska se on ihan turhaa riidan kylvämistä. Anna siis anteeksi ja unohda.

[-Zerials-]

Ihmisistä yleensäkin ole oppinut sen, että suurin osa jotain ihan muuta kuin antavat ymmärtää olevansa.

Tämä on niin totta. Miksi käydä esittämään, kun voit olla oma itsesi.

[typewriter]

Toisen vähän erikoisemman viisauden huusi eräs kaverini kovaan ääneen pienessä krapulassa ihmisten täyttämässä McDonald'sissa keskellä päivää ''paras pillu on pikkupojan pylly''.

Lensi pepsit näytölle, kiitos.

[Beksiii]

Toisen vähän erikoisemman viisauden huusi eräs kaverini kovaan ääneen pienessä krapulassa ihmisten täyttämässä McDonald'sissa keskellä päivää ''paras pillu on pikkupojan pylly''.

Lensi pepsit näytölle, kiitos.

Joo tervetuloa maailmaani

[Lord_Kado]

Jaah, jospa vähän tiivistäisin muutaman "viisauteni" siemenen tähän:

Kohtuus kaikessa. Siis IHAN kaikessa.

Tuohon voi typistää kaiken oleellisen mitä olen oppinut tästä elämässä. Kaikesta "hyvästä" sietää nauttia, mutta kohtuudella.

Ole rehellinen, edes itsellesi.

Ja toinen joka tuli opittua nuoruusvuosina. Sinisilmäisyys ja valehtelu menee tietyssä pisteessä jo tyhmyyden ja ymmärtämättömyyden piikkiin, mutta itselleen kuuluu olla rehellinen kaikissa tilanteissa.

...Ja vielä yksi kliseinen, mutta ilmeisen välttämätön viisaus:

Nauti elämästä tänä päivänä, huomenna voit olla jo kuollut.

[Poison]

Nauti elämästä tänä päivänä, huomenna voit olla jo kuollut.

Tämä. Koskee kyllä ihan kaikkia.

"Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa mistään, pure kieltäs."
"Syö kaikkea mikä ei lautaselta karkuun lähde, ja jos lähtee, haarukoi perään."

[Apple]

Kohtuus kaikessa. Siis IHAN kaikessa.

Näinpä. "Kohtuus kaikessa" on juurtunut mieleen vanhempien opettamana. Kultaisella keskitiellä pärjää parhaiten.

Tämä on myös itselleni todella tärkeä ja hyödyllinenkin, kun sattuu muutamia kinkkisiä ihmisiä elämään ympärillä:

Semmosen elämänviisauden olen kuullut joka on sovellettavissa esim parisuhteessa tai työelämässä. Eli jos olet jostain asiasta jollekkulle vihainen/pettynyt etc, mieti onko asia niin suuri että muistat sen vielä vuoden päästä. Jos ei, niin älä jaksa mököttää ja päteä, koska se on ihan turhaa riidan kylvämistä. Anna siis anteeksi ja unohda.

[Nikkeli94]

Sellanen vaan, että kai sille minne on menossa, määränpäälle niiku, on ihan yks haile. Se mikä merkkaa on se matka sinne määränpäähän. Ei me tehdä mitään sillä et ollaan ylioppilaita, päteviä johonkin ammattiin tai saatu valmiiksi jotain tai saavutettu ihan mikä tavote hyvänsä, jos sitä matkaa, työtä, tuskaa, tutkimista ja pohtimista ei

olis. Ja jos se matka menee huti siitä määränpäästä nii ainaki tiietään mikä meni vikaan, opittiin uutta ja voidaan kokeilla uudestaan. Ei ollut turha sekään reissu.

Paitsi linja-autossa, junassa ja intissä. Silloin tärkeintä on määränpää.

Terveisin kolmatta päivää osastolla

[-Zerials-]

Tulipas tänään mieleen...

"Hae positiivisia asioita epäonnistumisista"

Yleinen reaktio epäonnistumiseen on yleensä negatiivinen ja sen tekijä haukutaan lyttyyn. Mitä jos epäonnistumisen jälkeen oltaisiin rohkaisevia ja neuvottaisiin, että ensi kerralla kaikki menisi paremmin.

[Joni Ahonen]

Tässä muutamia luovaan työskentelyyn liittyviä asioita, jotka ovat itselleni 1000% absoluuttisia totuuksia, mutta saattavat joillekin olla täyttä bullshittiä.


"Luovuus ruokkii luovuutta"

Aikoinaan pelkäsin toteuttaa erikoisia ja hulluja ideoita siksi, koska luulin etten keksisi enää uusia. Haudoin mielessäni kaikenlaisia juttuja, mutta en koskaan keksinyt uusia, koska niille ei ollut tilaa. Uskon ihmisen päässä olevan eräänlainen lokero ideoille, joka pitää "tyhjentää" toteuttamalla niitä. Sitä mukaan kun olen alkanut tekemään totta ajatuksistani, "idealokeroni" on heti täyttynyt seuraavista ideoista. Olisin paljon tylsempi ja onnettomampi ihminen, jos edelleen hautoisin 13 vuotiaana kehittelemiäni juttuja päässäni.


"Ongelma ei ole siellä missä se näyttää ensisilmäyksellä olevan"

Luovassa työssä -piirtämisessä tai maalaamisessa- olen huomannut, että jos vaikkapa hahmon nenä näyttää oudolta, ongelma onkin huulissa tai silmissä. Elokuva-alalla on viisas sanonta sen suhteen, että jos valitetaan äänistä, pitää korjata valoja. Toinen hyvä juttu on tietää, että jos iso ratas ei pyöri, niin ongelma on usein jossakin pienemmässä rattaassa matkan varrella, joka vaikuttaa koko koneistoon.


"Ota oppia ihmisistä, joiden kanssa sinulla ei ole mitään yhteistä"

TAMKin pääsykokeissa tuli ikävä kysymys vastaan haastattelussa, jossa minulta kysyttiin suosikkitaiteilijaa. Ei minulla sellaisia ole. Toki voin sanoa ihailevani vaikkapa Leonardo da Vinciä, Don Rosaa tai Bill Wattersonia, mutta en minä ole heiltä vaikutteita tekemisiini ottanut. Totuus on että suurimmat vaikuttajani ovat olleet henkilöitä, jotka eivät ole varsinaisesti taiteilijoita ollenkaan. Muutenkin olen huomannut, että on paljon inspiroivampaa olla tekemisissä eri alojen osaajien kanssa kuin taidehörhöjen. Minä rupesin piirtäjäksi, koska pelasin loistavia pelejä, kuuntelin hyvää musiikkia ja kuuntelin mehtäläisten viisauksia.

[Kallu]

Hämmentävää, miten persoonallisuus yms "mitä sielueläimesi kertoo sinusta"-testien tuloksissa on aina jotain totuuden siemeniä.